Hunajamehiläinen Koraanissa
Kirj: Tr Ibrahim B Sayed
Koraanin Suuran 16 nimi on An-Nahl, Mehiläinen, ja monet ovat
varmaan ihmetelleet miksi. Luettuasi tämän artikkelin ymmärrät
ehkä syyn tähän.
Aristoteles oli ensimmäinen, joka havaitsi mehiläisten kyvyn
kertoa yhteisölleen löytämistään kukista. 2000 vuotta myöhemmin,
1940-luvulla, löysi Karl von Frisch Mänchenin yliopistosta mehiläisten
"kielen". Hän pystyi erottamaan mehiläisen toistaman liikesarjan,
kun se palasi pesään uusia kukkia löydettyään.
Mehiläinen tanssii joko pystysuoraan tai vaakasuoraan kahta
ympyrää, jotka muodostavat kahdeksikon. Se pysähtyy joka silmukassa
"mittaamaan" auringon tai päivänvalon suunnan ja värisyttää ruumistaan
samassa kulmassa, jossa aurinko oli sen löytäessä kukat. Sen tanssin
nopeus kertoo, kuinka etäällä kukat ovat. Tästä voivat muut mehiläiset
päätellä, mistä kukat löytyvät. Von Frisch teki tarkkoja laskelmia
mehiläisen tanssista ja tuli tunnetuksi tästä kaikkialla maailmassa.
Mehiläisen liikkeistä lähtevä ääni on tärkeä osa sen kieltä.
Mehiläinen aistii äänet tuntosarvillaan, jotka kuulijat tuovat
niin lähelle tanssijaa kuin mahdollista ja alkavat matkia sen
tanssia. Koska tuntosarvia on kaksi, on mehiläisen helpompi selvittää
oikea suunta. Kun kuulijat ovat saaneet selville tanssijan viestin,
tärisyttävät ne pesää, osoittaakseen vuorostaan tanssijalle sen
viestin tulleen ymmärretyksi.
Vasta nyt tanssija antaa "kotiväelle" maistiaisen löytämästään
ruuasta, antaakseen niille tiedoksi sen maun, tuoksun ja laadun.
Sitten tanssi päättyy ja mehiläiset lähtevät matkaan saamiensa
ohjeiden mukaan.
Koraani kuvailee tätä tapahtumasarjaa hämmästyttävän yksityiskohtaisesti:
:
-
- "Ja Herrasi antaa käskynsä myös mehiläiselle,
sanoen: "Valmista itsellesi pesiä vuoriin ja puihin ja siihen,
minkä ihmiset rakentavat. "
(Koraani 16:68)
Youssuf Ali selittää tätä jaetta seuraavasti: "Auha: wahyan, tarkoittaa
inspiraatiota, viestiä, jonka Allah antaa sydämeen. Tässä viitataan
ilmeisesti Allahin inspiraatioon, mitä se epäilemättä onkin! Yllä
olevassa jakeessa Allah määrää mehiläisen rakentamaan pesänsä vuorille,
puihin ja ihmisten rakennelmiin. Arabian kielessä verbin imperatiivi
saa erityisen muodon, kun puhutellaan naispuolista olentoa ja toisen
puhuteltaessa miespuolista olentoa. Tässä Koraanin jakeessa käytetään
feminiinimuotoa. ja totta tosiaan, nykyisin tiedetään juuri kuningattaren
valitsevan uuden pesäpaikan. Kuhnurit ovat olemassa vain paritellakseen
kuningattaren kanssa.
Koraani on kirja, joka on ilmestynyt johdatukseksi ihmisille,
se ei ole tieteellinen teos. Tästä huolimatta siinä on yli 750
jaetta, jotka liittyvät erilaisiin tieteellisiin ilmiöihin. Tietenkin
ne toimivat hyvinä todisteina monelle epäilijälle! Afzalur Rahman,
joka on kirjoittanut paljon Koraanin ja tieteen yhtäpitävyydestä,
sanoo:
"Koraani näyttää toteen selkeästi, että sen sanoma ja tiede
ovat osaa samaa totuutta ja että ei ole mitään ristiriitaa tieteen
ja Koraanin välillä. Sitä paitsi Koraani antaa uusia näkökulmia
sekä uskontotieteeseen että filosofiaan, ja se on haastanut tiedemiehiä
etsimään tietoa ja lähestymään siten Allahia tutkimalla maailmaa
ja sen sekä pienen että suuren mittakaavan ilmiöitä." Seuraavassa
jakeessa Allah jatkaa:
-
- "Syö sitten kaikkia hedelmiä ja liiku
Hererasi osoittamilla teillä. Mehiläinen eritää väriltään vaihtelevaa
juomaa, joka on lääkettä ihmisille. Totisesti, tässä on merkki
niille, jotka ajattelevat."
(Koraani 16:69)
Youssuf Ali jatkaa selitystään: "Mehiläiset nauttivat erilaisten
kukkien ja hedelmien nektaria, valmistavat hunajaa ruumiissaan ja
säilövät sen sitten hunajakennon vahalokeroihin. Koska sen ruoka
vaihtelee, niin tekee myös hunajan väri, valkoisesta keltaiseen,
vaaleanruskeaan tai tummanruskeaan. Myös hunajan maku ja koostumus
vaihtelee paljon. Se on, kuten Koraani toteaa, hyvää ja ravitsevaa
ja sitä käytetään lääkkeenä. Huomatkaa, että yksilön vaistonvaraista
käyttäytymistä kuvataan Koraanissa yksikössä, kun taas itse hunajan
tuotannosta puhutaan monikossa. Tämä korostaa hunajan kollektiivista
valmistusta.
Hunaja: lääkeaine
Kuten jakeessa 16:69 sanotaan, on hunaja suureksi hyödyksi ihmisille.
Tästää on dokumentoitua tietoa maailman vanhimmassa lääketieteellisessä
kirjallisuudessa. Egyptiläiset ja sumerilaiset lääkärit käyttivät
hunajaa 4000 vuotta sitten hoitaessaan haavoja, silmäsairauksia,
keuhkosairauksia ja ihosairauksia, mutta ennen kaikkea vatsa-
ja sisäelinten tautien parantamiseen. Samantapaista hunajan käyttöä
esiintyi myös Kiinassa, Intiassa sekä antiikin Kreikassa ja Rooman
valtakunnassa. Hippokrates, länsimaisen lääketieteen perustaja,
käytti hunajaa useiden sairauksien hoitoon.
Ibn Sina, suuri muslimitiedemies mm. lääketieteessä, löysi hunajalle
monia käyttötapoja. Niistä hän kirjoittaa teoksessaan "Lääketieteen
perusteet". Hän määräsi hunajaa lääkkeeksi vanhuuden vaivoihin,
muistihäiriöihin, masennukseen, ruuansulatusvaivoihin, ruokahaluttomuuteen
ja puhevaikeuksiin.
Vuodesta 1937 on tiedetty hunajalla olevan antiseptisiä vaikutuksia,
sen suuren sokeripitoisuuden ansiosta.
Hunaja sisältää vitamiineja, aminohappoja, entsyymejä, hormoneja
jne. Sitä voidaan käyttää haavoihin ja infektioihin ja ripulin
hoitoon. Monia tohtorinhattuja on ansaittu tutkimalla hunajaa,
erityisesti sen biokemiallisia ominaisuuksia.
Endokrinologit ovat havainneet, että terveiden ihmisten verensokeritaso
nousee heidän nauttiessaan hunajaa, kun taas diabeetikot saavat
pitkäaikaisen, hyvin suunnitellun hunajankäytön seurauksena matalamman
verensokeritason. Akuutissa verensokerin laskussa taas käytetään
hunajaa tehokkaana sokeritason kohottajana.
Vaikka diabeetikko olisi käynyt tajuttomaksi, pieni tilkka hunajaa
huulien sisäpuolelle voi saada hänet virkoamaan.
Hunajamehiläisen älykkyys
Kuinka viisas mehiläinen on? Vastaus kuuluu, että se on nopeaälyisempi
kuin aikamme edistyneimmät supertietokoneet. Modernien tietokoneiden
nopeus on 16 gigaflopia, eli 16 biljoonaa yksinkertaista matemaattista
laskutoimitusta sekunnissa. Mehiläisen aivot taas suorittavat
10 triljoonaa operaatiota sekunnissa. Ällistyttävää!
Eläinten älykkyyttä käsittelevässä seminaarissa, 1983 Smithsonian
Institutionissa Wisconsinissa, James L Gould esitteli koetuloksensa
mehiläisen kyvystä löytää uusia ruokapaikkoja. Kokeessa Gould
näki, että mehiläisyhdyskunnalla oli tietty oma ruokapaikkansa,
jossa oli niiden lempiruokaa. Sitten hän siirsi ruokapaikan aina
1,25 kertaa kauemmaksi joitakin kertoja. Lopulta mehiläisyhteisön
ei tarvinnut etsiä uudelleen ruokapaikkaa, vaan ne ennakoivat,
että Gould siirtäisi sitä taas 1,25 kertaa kauemmaksi. Muutaman
kerran jälkeen ne lensivät valmiiksi paikkaan, johon Gould niiden
laskelmien mukaan taas tulisi tuomaan niiden lempiruokaa, ja surisivat
äkäisesti ja malttamattomina ruokaansa odottamassa...
Mehiläinen voi suunnistaa pitkiä matkoja ruokaa etsiessään,
ja välittää muille mehiläisille tiedon ruoan sijainnista ja laadusta.
Ne valmistavat erityistä ruokaa jälkeläisilleen, suojelevat pesää
tunkeilijoita vastaan, siivoavat siellä, tuulettavat kennoja ja
viilentävät pesää vedellä kesäisin sekä sulloutuvat yhdeksi rykelmäksi
talvisin pitääkseen lämpöä. Pesän tultua liian pieneksi, ne ymmärtävät,
että osan on muutettava pois rakentamaan uusi pesä jonnekin muualle.
Nämä pienet olennot tekevät tämän kaiken ilman kenenkään ulkopuolisen
apua. Ne ovat tosiaan älykkäämpiä kuin supertietokoneet. Nyt ymmärrät
varmaan paremmin, miksi suuran 16 nimi on Nahl, Mehiläinen.
|
YHTEYSTIEDOT
