23. Uskovaisten Suura


JOHDANTO:

KAHDESKYMMENES KOLMAS SUURA: Uskovaiset (Al Mu´minuun) Ilmoitettu Mekassa (118 jaetta )

Al Mu´minuun, »Uskovaiset», on sana, joka tavataan heti ensimmäisessä jakeessa, ja myöskin koko suuran aiheena voidaan katsoa olevan uskovaisten voitonriemu. Tätä pidetään kaikkein viimeisenä Mekan kauden suurana, ilmoitettuna juuri ennen profeetan pakoa Jasripiin (Medinaan).

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.

1. Totisesti, uskovaiset menestyvät,

2. ne, jotka nöyrtyvät rukoillessaan,

3. ja jotka karttavat turhanpäiväistä puhetta,

4. ja jotka antavat sovituksen almut

5. ja jotka hillitsevät himojensa jäsenet,

6. paitsi vaimojensa ja orjattariensa parissa, jolloin heitä ei soimata.

7. Mutta ne, jotka menevät tätä pitemmälle, he ovat synnintekijöitä.

8. Uskovaisia ovat myös ne, jotka vartioivat uskottua omaisuutta ja pitävät sopimuksensa;

9. ja ne, jotka pitävät vaarin rukouksistaan.

10. Nämä kuuluvat perillisiin.

11. Paratiisin he saavat periä, ja siellä he tulevat asumaan.

12. Totisesti muovailimme ihmisen puhtaasta savesta.

13. Sitten sijoitimme elon siemenen varmaan suojaan.

14. Senjälkeen kehitimme siemenestä verenalun, ja hyytyneestä verestä kehitimme lihanrungon; lihanrungossa rakensimme luut ja luut ympäröimme lihalla. Tämän jälkeen saatoimme hänet uuteen hahmoon. Siunattu olkoon siis Jumala, luojista paras.

15. Tämän jälkeen teidän on totisesti kuoltava;

16. mutta ylösnousemuksen päivänä teidät jälleen herätetään eloon.

17. Totisesti, yläpuolellenne olemme rakentanut seitsemän taivaan rataa; emme konsanaan jätä huolenpitoa luomisesta.

18. Pilvistä lähetämme sadetta maan päälle määrän mukaan ja annamme sen jäädä maahan, ja totisesti kykenemme myös sen ottamaan pois.

19. Veden avulla Me sitten kasvatamme teille puutarhoja palmupuineen ja viiniköynnöksineen. Niistä saatte runsaasti hedelmiä, ja te syötte niitä.

20. Me kasvatamme myös puun, joka kohoaa Siinain vuorella, ja se tuottaa teille öljyä ja mehua nautittavaksenne.

21. Myös nelijalkaisissa teille on opetus. Annamme teille juomaa niiden sisuksista; onpa karjasta teille suurta hyötyä myös siten, että voitte sitä syödä.

22. Se kantaa teitä myös samoin kuin laivatkin.

23. Ja tapahtui, että Me lähetimme Nooan kansansa luokse, ja hän lausui: »Oi kansani, palvelkaa Jumalaa; teillä ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Ettekö siis karttaisi pahaa?

24. Silloin hänen kansansa uskottomien päämiehet sanoivat: »Hän on vain kuolevainen kuten tekin ja yrittää kohottaa itsensä teidän yläpuolellenne. Jos Jumala olisi tahtonut, Hän olisi tosiaankin voinut lähettää alas enkelinsä. Emme ole tällaisesta kuulleet esi-isiltämme.

25. Hän on vain hullu mies, siksi sietäkäämme häntä aikansa.»

26. Nooa lausui: »Herra, auta minua, koska he leimaavat minut valehtelijaksi.»

27. Silloin Me annoimme hänelle ilmoituksemme näin sanoen: »Rakenna itsellesi arkki silmiemme edessä ja käskyjemme mukaan. Kun sitten sanamme käy toteen ja tuliset vedet tulvivat, niin vie siihen pari kaikkia eläimiä sekä oma perheesi, paitsi niitä, joista sana on jo edeltä käynyt. Älä puhu minulle niistä, jotka ovat jumalattomia. Totisesti, heidät hukutetaan.

28. Kun sinä ja mukanasi olevat olette turvallisesti asettuneet arkkiin, lausu silloin: »Kaikki ylistys kuuluu Jumalalle, joka on pelastanut meidät jumalattomien ihmisten seasta.»

29. Ja sano edelleen: »Herrani, suo minulle siunattu ulospääsy, sillä Sinä olet paras turvasatama.»

30. Totisesti nämä ovat tunnusmerkkejä; totisesti Me koettelemme ihmisiä.

31. Heidän jälkeensä me loimme uuden sukupolven.

32. Sitten lähetimme heidän luokseen sananjulistajan heidän keskuudestaan, ja hän lausui: »Palvelkaa Jumalaa, teillä ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Ettekö siis Häntä kunnioittaisi?»

33. Mutta päämiehet hänen kansansa keskuudessa, jotka olivat epäuskoisia ja kielsivät tulevan elämän ja joille olimme antanut hyvinvointia tässä maailmassa, lausuivat: »Hän on vain kuolevainen kuten tekin, hän syö mitä tekin syötte ja juo mitä te juotte.

34. Jos tottelette kaltaistanne ihmistä, menette totisesti turmioon.

35. Lupaako hän teille, että kun olette kuolleet; ja muuttuneet tomuksi ja luiksi, niin teidät herätetään jälleen eloon?

36. Se on mahdotonta, aivan mahdotonta, mitä teille on luvattu.

37. On olemassa ainoastaan tämän maailman elämä, me kuolemme ja me elämme, eikä meitä herätetä kuolleista.

38. Hän on vain ihminen, joka on sepittänyt valhetta Jumalaa vastaan, emmekä ota häntä uskoaksemme.»

39. Hän sanoi: »Herrani, auta minua, koska he leimaavat minut valhettelijaksi.»

40. Jumala vastasi: »Tuokion kuluttua he totisesti katuvat.»

41. Niin rangaistus yllätti heidät totuuden voimalla, ja Me huuhdoimme heidät kuin roskajätteet. Siten häipykööt jumalattomat ihmiset.

42. Sitten Me nostimme heidän jälkeensä uuden sukupolven.

43. Yksikään kansa ei voi jouduttaa aikansa tuloa eikä sitä siirtää.

44. Sitten lähetimme sananjulistajia toisen toisensa jälkeen, mutta kun kansa sai lähettilään luokseen, se kielsi hänet, jolloin Me annoimme kansan seurata toistaan ja teimme ne pelkiksi taruiksi. Siten häipykööt pois uskottomat kansat.

45. Senjälkeen lähetimme Mooseksen ja hänen veljensä Aaronin mukanaan merkkimme ja selvät valtuudet

46. faraon ja hänen päämiestensä luokse, mutta nämä paisuivat ylpeydestään ja olivat julkeita ihmisiä.

47. Näin he sanoivat: »Uskoisimmeko kahta meidän kaltaistamme ihmistä, joiden kansalaiset ovat meidän orjiamme?»

48. Näin he kielsivät lähettiläät ja joutuivat niiden joukkoon, jotka kadotettiin.

49. Totisesti, Me annoimme Moosekselle Kirjan, jotta he saisivat johdatuksen.

50. Me asetimme myös Marian pojan ja hänen äitinsä tunnusmerkiksi ja annoimme heille suojaa eräällä ylängöllä, jossa oli sopiva lepopaikka ja kirkas lähde.

51. Te, jotka olette lähettiläitä, syökää puhdasta ravintoa ja suorittakaa hyviä tekoja. Minä tiedän tarkoin, mitä te teette.

52. Teidän seurakuntanne on ainoa uskovaisten seurakunta, ja Minä olen teidän Herranne, siksi palvelkaa Minua,

53. Mutta he ovat hajaantuneet uskonnossaan lahkoiksi, ja jokainen ylvästelee omastaan.

54. Anna siis heidän joksikin aikaa sokaistua harhaansa.

55. Luulevatko he, että antaessamme heille rikkautta ja lapsia

56. joudutamme heille myös hyveitä. Ei, tätä he eivät käsitä.

57. Totisesti, ne, jotka Herransa pelosta ovat vaarinottavaisia,

58. jotka uskovat Herransa ilmoituksiin,

59. jotka eivät palvele ketään Jumalan vertaisena

60. ja jotka antavat antinsa väräjävin sydämin, tietäen palaavansa Herransa luokse,

61. kaikki nämä ovat niitä, jotka kilpailevat hyveissä ja ensimmäisinä ne saavuttavat.

62. Emme pane yhdellekään sielulle kuormaa, jota se ei kykenisi kantamaan, ja Meillä on myöskin Kirja, joka puhuu totuutta, joten heille ei tehdä vääryyttä.

63. Heidän sydämensä ovat vaipuneet tietämättömyyteen tästä Kirjasta, ja sitäpaitsi he suorittavat muitakin tekoja.

64. Kunnes Me langetamme tuomiomme yltäkylläisesti eläville heidän keskuudessaan, ja katso, silloin he alkavat huutaa.

65. Älkää huutako apua tänä päivänä; totisesti ette ole saavat sitä Meitä vastaan.

66. Totisesti, Minun ilmoitukseni julistettiin teille, mutta te käännyitte selin.

67. Ylvästellen te vetäydytte etäälle.

68. Eivätkö he siis ole harkinneet, mitä ovat sanoneet? Vai onko heille sattunut sellaista, mitä ei heidän esi-isillensäkään ole sattunut?

69. Tai eivätkö he tunne sananjulistajaansa ja siksi hänet kieltävät?

70. Tai sanovatko, että hänet on vallannut hulluus? Ei, hän on tuonut heille totuuden, mutta useimmat heistä ovat totuutta vastaan.

71. Jos totuus olisi mukautunut heidän himoihinsa, niin varmasti taivaat ja maa ja kaikki, mitä niissä on, olisivat sortuneet raunioiksi. Ei, olemme tuonut heille varoittajan, mutta he kääntävät hänelle selkänsä.

72. Vai onko niin, että sinä, oi Muhammed, olet pyytänyt heiltä palkkiota? Mutta onhan Herrasi palkinto paras, sillä Hän on paras huoltaja.

73. Totisesti, sinä kutsut heitä oikealle tielle.

74. Mutta totisesti, ne, jotka eivät usko tulevaan elämään, eksyvät tieltä.

75. Ja vaikkapa Me osoittaisimme heille armoa ja poistaisimme heitä ahdistavan vaivan, niin totisesti, he pysyisivät kurittomuudessaan ja sokeasti jatkaisivat vaellustaan.

76. Olemme jo yllättänyt heidät rangaistuksella, mutta he eivät nöyryyttäneet sydämiänsä Herransa edessä eivätkä myöskään katuneet.

77. Mutta kun avaamme heille oven suureen tuskaan, niin katso, silloin he joutuvat epätoivoon.

78. Jumalahan on antanut teille kuulon ja näön ja sydämen. Mutta niukkoja ovat teidän kiitoksenne.

79. Hän on levittänyt teidät yli maan, ja Hänen luokseen teidät jälleen kootaan.

80. Hän antaa elämän ja kuoleman, ja Hänestä riippuu yön ja päivän vuorottelu. Ettekö jo ymmärrä?

81. Päinvastoin, he puhuvat aivan kuten heidän edeltäjänsäkin.

82. He sanovat: »Kuinka, kun olemme kuolleet ja muuttuneet tomuksi ja luiksi, herätetäänkö meidät silloin taas eloon?

83. Totisesti, meille on jo aikaisemmin luvattu samaa, kuten muinaisille esi-isillemmekin; nämä ovat pelkkiä muinaistaruja.»

84. Sano: »Kenelle kuuluu maa ja kaikki, mitä siinä on, vastatkaa, jos tiedätte?»

85. He vastaavat nyt: »Jumalalle.» »Sano: »Miksi ette sitten ota vaarin?»

86. Sano edelleen: »Kuka on seitsemän taivaan ja suurimman vallan Herra?»

87. He vastaavat taas: »Jumalalle kuuluu kaikki tämä.» Sano: »Miksi ette sitten Häntä palvele?»

88. Sano vielä: »Kenen kädessä on kaiken valtius ja kuka antaa suojaa, vaikka häntä vastaan ei ole mitään suojaa, sanokaa, jos tiedätte.»

89. He vastaavat taas: »Tämä kuuluu Jumalalle.» Sano: »Kuinka siis voitte olla noin harhautuneita?»

90. Olemme tuonut heille totuuden, mutta useimmat heistä ovat totisesti valehtelijoita.

91. Jumala ei konsanaan ole hankkinut itselleen poikaa, eikä ole muuta jumalaa kuin Hän. Olisihan muutoin jokainen jumala vienyt mukaansa sen, mitä oli luonut, ja muutamat heistä olisivat alistaneet toisia valtaansa. Kunnia olkoon Jumalalle! Hän on yläpuolella kaiken, mitä he kuvittelevat.

92. Hän tuntee sekä kätketyt että julkiset asiat. Senvuoksi Hän on sen yläpuolella, mitä he hänen ohellaan jumaloivat.

93. Sano: »Herra, jos näytät minulle, mikä heitä uhkaa,

94. niin Herra, älä sijoita minua väärämielisten joukkoon.»

95. Totisesti, Me kykenemme näyttämään sinulle, millä Me heitä uhkaamme.

96. Torju paha sillä, mikä hyvää on. Me tunnemme parhaiten, mitä he uskottelevat.

97. Sano myös: »Herra. Sinusta etsin turvapaikkaa pahojen henkien viettelyksiä vastaan.

98. Sinusta etsin suojaa, oi Herra, etteivät he minua saavuttaisi.»

99. Aina siihen asti, kunnes kuolema jonkun heistä yllättää ja hän hokee: »Herrani, päästä minut takaisin, päästä minut takaisin,

100. ehkä voisin tehdä hyvää sellaisessa, minkä olen jättänyt tekemättä.» Ei koskaan. Tämä on vain puhetta, jota hän hokee, mutta heidän takanaan on erottava seinä aina siihen päivään asti, jolloin heidät herätetään kuolleista.

101. Mutta kun pasuunoihin puhalletaan, niin sinä päivänä heidän välillään ei ole oleva mitään sukulaisuussiteitä, eivätkä he kysele toinen toistansa.

102. Senvuoksi ne, joiden hyveet painavat vaa'assa eniten, tulevat onnellisiksi.

103. Mutta joiden ansiot painavat vähän, he ovat niitä, jotka ovat kadottaneet sielunsa. Helvetissä he saavat asua.

104. Tuli on siellä kärventävä heidän kasvonsa ja pahasti turmeleva heidät.

105. Eikö Minun ilmoituksiani julistettu teille? Mutta te hyljitte niitä.

106. He vastaavat: »Herra, meidän onnettomuutemme kävivät yli voimiemme ja me olimme harhaan johdettuja ihmisiä.

107. Herra, päästä meidät pois täältä. Totisesti, jos taas käännymme pahaan, olemme väärämielisiä.»

108. Jumala on vastaava: »Menkää tiehenne älkääkä puhuko Minulle!

109. Olihan totisesti keskuudessanne ryhmä palvelijoitani, jotka lausuivat: 'Herra, me uskomme, anna meille anteeksi ja osoita meille armoasi, sillä Sinä olet paras armahtaja.'

110. Mutta te piditte heitä pilkkananne, kunnes se sai teidät unohtamaan Minun varoitukseni, ja te nauroitte heitä.

111. Totisesti Minä tänä päivänä olen heidät palkitseva siitä, että he olivat lujia; he ovat voiton perijöitä.»

112. Vielä kysyy Hän: »Kuinka monta vuotta viivyitte maan päällä?»

113. He vastaavat: »Viivyimme kai päivän tai osan siitä. Kysy niiltä, jotka osaavat laskea.»

114. Hän on sanova: »Olette viipyneet vain lyhyen hetken; jospa sen tietäisitte.

115. Luulitteko, että olimme luonut teidät turhan vuoksi ja ettei teidän ollut palattava Meidän luoksemme?»

116. Korkea on Jumala, totuuden kuningas; ei ole muuta jumalaa kuin Hän, ylevän voiman Herra.

117. Ken rukoilee jotakin muuta jumalaa Herran ohella, hänen osaksensa ei tule valoa, ja hänen on tili tehtävä Jumalalle. Totisesti, uskottomilla ei ole milloinkaan menestystä.

118. Sano: »Herra! Anna anteeksi ja osoita armoasi, sillä Sinä olet paras armahtajista.»

SISÄLLYS