63. Tekopyhien Suura


JOHDANTO:

KUUDESKYMMENES KOLMAS SUURA: Tekopyhät (Al-Munaafikun) Ilmoitettu Medinassa (11 jaetta )

Al-Munaafikun, »Tekopyhät»; nimi johtuu ensimmäisessä jakeessa esiintyvästä sanasta. Jae 8 viittaa Ahdullah ibn Ubeiin, teeskentelijäin johtajan, huomautukseen, jossa hän lausuu toivovansa, että Jasripin vanha ylimystö, jonka tunnustettu päällikkö hän oli ollut, voittaisi takaisin valta~aseman ja karkoittaisi Mekasta tulleet pakolaiset, joita hän piti tungettelijoina.
Suura on ilmoitettu Hedzran neljäntenä vuonna.

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.

1. Kun tekopyhät tulevat luoksesi, he sanovat: »Me todistamme, että sinä varmasti olet Jumalan sananjulistaja.» Jumala tietää, että sinä totisesti olet Hänen sananjulistajansa; samoin Jumala todistaa, että tekopyhät totisesti ovat valehtelijoita.

2. He ottavat valansa verhokseen, harhauttaen muita pois Jumalan tieltä; nurjat ovat totisesti heidän tekonsa.

3. Sillä he uskoivat, mutta sitten tulivat epäuskoon, ja senvuoksi on heidän sydämensä paatunut, niin että heillä ei ole ymmärrystä.

4. Mutta kun katselet heitä, miellyttää heidän muotonsa, ja kun he puhuvat, kuuntelet heidän puhettaan; he ovat kuin tukipylväitä ja kuitenkin pelkäävät, että jokainen sotahuuto koskee heitä. He ovat vihollisia; varo siis heitä. Jumalan tuomio tulkoon heidän osakseen! Miksi he ovat pois kääntyneet?

5. Ja kun heille sanotaan: »Tulkaa, Jumalan sananjulistaja pyytää teille anteeksiantoa», he pudistavat päätänsä, ja sinä näet heidän pöyhkeinä kääntyvän pois.

6. Heille on yhdentekevää, pyydätkö heille anteeksiantoa vai et. Milloinkaan ei Jumala anna heille anteeksi, totisesti, Jumala ei kaitse väärintekijöitä.

7. He ovat niitä, jotka sanovat: »Älkää lahjoittako mitään niiden hyväksi, jotka ovat Jumalan sananjulistajan kanssa, ennenkuin he eroavat hänestä.» Jumalan ovat taivaitten ja maan aarteet, mutta teeskentelijät ovat ymmärrystä vailla.

8. He sanovat: »Jos me palaamme Medinaan, niin mahtavat varmasti karkoittavat sieltä alhaiset.» Jumalalle kuuluu kuitenkin kaikki mahti, samoin kuin Hänen sanansaattajalleen ja uskoville, mutta tekopyhät eivät sitä tiedä.

9. Te, jotka uskotte! Älkää antako rikkauksienne ja lastenne vieroittaa itseänne jumalanpelosta. Ne, jotka niin tekevät, ovat kadotuksen omia.

10. Jakakaa keskenänne, mitä olemme teille antanut, ennenkuin kuolema kohtaa jonkun teistä, niin ettei hän sanoisi: »Herra, jospa olisit antanut minulle vielä vähän elinaikaa, niin olisin tahtonut olla armelias ja kuulua niihin, jotka tekevät hyvää.»

11. Mutta Jumala ei anna armonaikaa kenellekään, jonka hetki on tullut; niin, Jumala tietää, mitä te teette.

SISÄLLYS