| 1. |
Mitä he kyselevät toinen toiseltaan?
|
| 2. |
Suurta sanomaako,
|
| 3. |
josta he ovat eri mieltä?
|
| 4. |
Ei, pian he saavat sen tietää.
|
| 5. |
Vieläkin: ei! He tulevat sen pian kokemaan.
|
| 6. |
Emmekö ole luonut maan lakeudeksi
|
| 7. |
ja vuoret tukipilareiksi?
|
| 8. |
Me olemme luonut teidät parittain
|
| 9. |
ja säätänyt unen teille virkistykseksi,
|
| 10. |
yön Me loimme teille verhoksi
|
| 11. |
ja päivän Me annoimme elatuksen hankkimiseen.
|
| 12. |
Yläpuolellenne olemme asettanut seitsemän vahvaa henkivaltaa
|
| 13. |
ja laittanut valoa säteilevän lampun;
|
| 14. |
raskaista pilvistä Me lähetämme vuolaita virtoja
|
| 15. |
kasvattaaksemme viljan ja kasvit
|
| 16. |
sekä tiheinä vihannoivat puutarhat.
|
| 17. |
Totisesti tuomion päivä on määrätty,
|
| 18. |
päivä, jona puhalletaan pasuunaan ja te nousette joukoittain,
|
| 19. |
päivä, jolloin taivas aukeaa ja siihen ilmenee joukko portteja,
|
| 20. |
jolloin vuoret siirtyvät paikoiltaan ja muuttuvat kuin varjoiksi.
|
| 21. |
Totisesti, helvetti silloin omaansa odottaa,
|
| 22. |
se on määränpää syntisiä varten,
|
| 23. |
he viruvat siellä vuosikausia,
|
| 24. |
saamatta nauttia viileätä juomaa;
|
| 25. |
heidän juomansa on kiehuvaa tai jääkylmää,
|
| 26. |
se on palkka, joka vastaa heidän syntejänsä.
|
| 27. |
He eivät totisesti uskoneet joutuvansa teoistaan tilille,
|
| 28. |
vaan sanoivat julistustamme valheeksi, totuutta vääristellen.
|
| 29. |
Mutta meillä on kaikki merkittynä muistiin.
|
| 30. |
»Maistakaa siis! Me emme lisää teille muuta kuin kuritusta.»
|
| 31. |
Totisesti odottaa voitto niitä, jotka pelkäävät Jumalaa,
|
| 32. |
heidän ovat hedelmä- ja viinitarhat,
|
| 33. |
nuoruutta uhkuvat neidot, heidän ikäisensä,
|
| 34. |
ja puhdasta viiniä täydet pikarit.
|
| 35. |
Ei heille siellä turhuutta puhuta eikä valheita jutella.
|
| 36. |
Se on Herrasi antama palkka, ansioiden mukainen lahja,
|
| 37. |
Herran, jonka ovat taivaat ja maa ja kaikki niiden välisessä avaruudessa, laupiaan Armahtajan, jota he eivät rohkene puhutella.
|
| 38. |
Sinä päivänä, jolloin henki ja enkelit seisovat riveissä, eivät muut saa puhua kuin se, jonka Laupias sallii ja joka lausuu totuuden.
|
| 39. |
Tuo päivä on totuuden päivä, ja se, joka parhaimman valitsee, turvautuu Herraan.
|
| 40. |
Totisesti olemme varoittanut teitä lähestyvästä kurituksesta, päivästä, jolloin ihminen saa nähdä, mikä on hänen kättensä työ, ja epäuskoinen huudahtaa: »Ah, jospa olisin maan tomua!»
|
