9. Katumuksen suura


JOHDANTO:

YHDEKSÄS SUURA: Katumus (AtTaubaah) Ilmoitettu Medinassa (129 jaetta )

At-Taubaah, »Katumus» ,saa nimensä jakeesta 104. Sitä usein kutsutaan Al-Baraa´at (»Vastuuvapaus») ensimmäisen jakeen mukaan. Se on ainoa suura, jossa ei ole alkusanoja Bi´smi'llähi'r-Rahmäni'r-Rahim (Jumalan, laupiaan Armahtajan, nimeen); seikka, joka nähtävästi selittyy suuran sisältämistä ankarista käskyistä epäjumalanpalvelijain suhteen. Jakeet 1-12, jotka julistavat vastuuvapauden menettelystä monijumalaisia vastaan, ilmoitettiin sen jälkeen kuin pyhiinvaeltajat olivat lähteneet Medinasta Hedzran yhdeksäntenä vuonna, ja se lähetettiin erikoisen sanansaattajan mukana Abu Bakrille, toivioretken johtajalle, jotta Ali ääneen lukisi sen Mekkaan kokoontuneille joukoille. Se merkitsi epäjumalienpalvonnan loppua Arabiassa. Kristitty Bysantiumin valtakunta oli alkanut liikehtiä kasvavaa muslimien valtaa vastaan, ja tämä suura sisältää maininnan tulevasta suuremmasta sodasta ja ohjeita sen johdosta. Jakeet 38-99 viittaavat Tabukin sotaretkeen ja varsinkin niihin arabialaisiin heimoihin, jotka eivät liittyneet muslimeihin sillä sotaretkellä. »Teeskentelijät», joiksi islaamin kaksinaamaisia kannattajia kutsutaan, olivat kauan olleet muslimeille kuin oka ihossa. Heidän eripuraisuutensa meni kerran niinkin pitkälle, että he muodostivat oman seurakuntansa ja rakensivat luvatta oman moskeijansa. Profeetan palattua Tabukista he kutsuivat hänet vierailemaan moskeijaansa. Tähän viitataan jakeessa 107 ja seuraavissa.

Tämä suura on ilmoitettu Hedzran yhdeksäntenä vuonna

1. Tämä on Jumalan ja Hänen lähettiläänsä (julistama) vastuuvapaus niiden pakanain suhteen, joiden kanssa te (muslimit) olette tehneet sopimuksen.

2. Kulkekaa sentähden maassa vapaasti neljä kuukautta ja tietäkää, että olette Jumalan ulottuvilla sekä että Jumala saattaa uskottomat häpeään.

3. Tämä on Jumalan ja Hänen lähettiläänsä julistus ihmisille suuren toivioretken päivänä, että Jumalaa ei sido kosketus pakanain kanssa, samoin kuin se ei sido Hänen lähettilästänsäkään. Ja jos käännytte (Hänen puoleensa), on se teille parhaaksi, jos kuitenkin käännätte selkänne, niin tietäkää, ettette voi välttää Jumalaa! Ja julista niille, jotka eivät usko, sanoma tuskallisesta rangaistuksesta,

4. lukuunottamatta niitä monijumalaisia, joiden kanssa olette tehneet sopimuksen, kun he eivät ole millään rikkoneet teitä vastaan eivätkä auttaneet ketään muuta teitä vastaan. Täyttäkää siis sopimuksenne heidän kanssaan määräaikaan asti. Jumala totisesti rakastaa kunniantuntoisia.

5. Mutta kun pyhät kuukaudet ovat kuluneet, niin vuodattakaa pakanain verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään. Jumala on totisesti anteeksiantava ja armollinen.

6. Ja jos joku monijumalaisista anoo suojaasi, niin suo se hänelle, kunnes hän saa kuulla Herran sanan. Senjälkeen anna hänen päästä turvaan. Sillä he ovat ihmisiä, jotka eivät (parempaa) tiedä.

7. Miten voisi Jumalaa ja Hänen lähettilästään sitoa sopimus pakanain kanssa? Paitsi niiden, joiden kanssa olette tehneet sopimuksen pyhän temppelin seutuvilla. Ja niin kauan kuin he pysyvät (sopimukselle) uskollisina, on teidänkin pysyttävä uskollisina heitä kohtaan. Jumala totisesti rakastaa hurskaita.

8. Kuinka? Jos he saisivat teistä voiton, eivät he välittäisi ystävyyssuhteestä eikä sopimuksesta kanssanne. Puheellaan koettavat he olla mieliksenne, mutta heidän sydämensä ovat kuitenkin teitä vastaan, ja suurin osa heistä on jumalattomia.

9. Mitättömästä hinnasta he ovat luopuneet Jumalan tunnusmerkeistä ja estelevät (muita) Jumalan tieltä; kauheita ovat totisesti heidän tekonsa.

10. He eivät pidä lukua sukulaisuudesta eivätkä liittosopimuksesta uskovaisten kanssa, sillä he ovat niitä, jotka (liitot) rikkovat.

11 . Mutta jos he kääntyvät (Jumalan alamaisiksi), rukoilevat ja antavat säädetyt almut, ovat he uskonveljiänne. Ja Me selvitämme tunnusmerkkimme ihmisille, joilla on ymmärrystä.

12. Mutta jos he sopimuksenteon jälkeen rikkovat valansa ja pilkkaavat teitä uskonne vuoksi, niin taistelkaa sellaisten uskottomien johtomiehiä vastaan - heille eivät totisesti valat mitään merkitse - jotta he luopuisivat puuhistaan.

13. Miksi ette taistelisi ihmisiä vastaan, jotka ovat rikkoneet valansa ja aikoneet karkoittaa lähettilään, etenkin kun he ovat ensimmäisinä aloittaneet (vihollisuudet). Pelkäättekö heitä? Onhan kuitenkin Jumala paremmin ansainnut sen, että te Häntä pelkäätte, jos olette oikeauskoisia.

14. Taistelkaa heitä vastaan, Jumala rankaisee heitä teidän kädellänne ja saattaa heidät häpeään; Hän auttaa teitä vastustaessanne heitä ja parantaa oikeauskoisten rinnat.

15. Ja Hän poistaa vihan heidän sydämistään, sillä Jumala säälii ketä tahtoo; Jumala on tietävä, viisas.

16. Vai arveletteko tulevanne hylätyiksi ennenkuin Jumala ehtii erottaa, ketkä joukostanne taistelivat eivätkä tunnustaneet ystävikseen ketään muuta kuin Jumalan, Hänen lähettiläänsä ja oikeauskoiset? Ja Jumala tuntee tekonne.

17. Monijumalaisten (pakanain) ei sovi käydä Jumalan temppelissä, koska heidän epäuskonsa todistaa heitä vastaan. Turhiksi osoittautuvat heidän tekonsa, ja tulessa saavat he ikuisesti olla.

18. Jumalan temppelissä saa vain se käydä, joka uskoo Jumalaan ja viimeiseen päivään ja harjoittaa rukoilemista ja antaa säädettyjä almuja eikä pelkää ketään muuta kuin Jumalaa; siksi nämä ovat niitä, jotka saavat toivoa olevansa johdatuksen omia.

19. Pidättekö juomaveden antamista toivioretkeläisille, pyhäkön rakentamista (tai siellä käymistä) samanarvoisena kuin uskoa Jumalaan ja viimeiseen päivään ja taistelua Jumalan retkellä? Eivät ne ole samanarvoisia Jumalan silmissä, eikä Jumala johda väärintekijöitä.

20. Ne, jotka uskovat ja lähtevät kodeistaan liikkeelle ja panevat alttiiksi omaisuutensa ja elämänsä Jumalan asian puolesta, saavuttavat korkeamman asteen Jumalan luona; nämä ovat voitollisia.

21. Heidän Herransa julistaa heille ilosanoman laupeudestaan, mielisuosiostaan ja huvipuutarhoista, joissa he tulevat olemaan ikuisesti autuaita,

22. jääden sinne ainiaaksi, Jumalan luona on totisesti suuri palkinto.

23. Te, jotka uskotte, älkää ottako isiänne ja veljiänne ystäviksenne, jos he rakastavat epäuskoa enemmän kuin uskoa, sillä se teistä, joka heihin liittyy, kuuluu väärintekijöihin.

24. Sano: »Jos isänne, poikanne, veljenne, vaimonne, omaisenne, hankkimanne omaisuus ja kauppa, jonka pysähtymistä pelkäätte, sekä asunnot, joihin olette mieltyneet, ovat teille rakkaampia kuin Jumala ja Hänen lähettiläänsä ja taistelu Hänen asiansa puolesta, niin odottakaa, kunnes Jumala tulee ja sanoo sanansa. Sillä Jumala ei pidä uppiniskaisista.»

25. Totisesti Jumala on auttanut teitä jo monella taistelukentällä ja Honain päivänä, kun ylpeilitte monilukuisuudestanne, joka kuitenkaan ei auttanut teitä vähääkään; ja maa tuli teille ahtaaksi laajuudestaan huolimatta; ja te käännyitte pakoon.

26. Silloin lähetti Jumala tyyneytensä lähettiläälle ja oikeauskoisille, Hän lähetti sotajoukkoja, joita te ette nähneet, ja rankaisi uskottomat. Tämä on uskottomien palkka.

27. Sen jälkeen armahtaa Jumala kenet tahtoo, sillä Jumala on anteeksiantava, armollinen.

28. Te, jotka uskotte, katsokaa, miten monijumalaiset ovat kokonaan saastaisia. Siksi älkää salliko heidän lähestyä pyhää temppeliä tämän sopimusvuoden jälkeen. Ja, jos sentähden pelkäätte köyhtyvänne, on Jumala runsaudessaan ajoissa huolehtiva teistä, jos Hän tahtoo; Jumala on totisesti tietävä, viisas.

29. Taistelkaa niitä vastaan, jotka, vaikka ovat saaneet Kirjoituksen, eivät usko Jumalaan eivätkä viimeiseen päivään, eivät pyhitä sitä, minkä Jumala ja Hänen lähettiläänsä ovat selittäneet pyhäksi, eivätkä tunnusta totista uskontoa, taistelkaa, kunnes he auliisti maksavat veronsa ja tunnustavat alistuvansa.

30. Juutalaiset sanovat: »Esra on Jumalan poika», ja kristityt sanovat: »Messias on Jumalan poika». Tätä he hokevat suullaan. He jäljittelevät niitä, jotka ennen olivat uskottomia. Jumalan ynseys heitä rasittakoon! Kuinka ovatkaan he etääntyneet!

31. Paitsi Jumalaa ovat he ottaneet herroikseen kirjanoppineensa ja munkkinsa, samaten Messiaan, Marian pojan, vaikka heidän tuli palvella vain yhtä ainoata Jumalaa. Ei ole muuta Jumalaa kuin Hän. Ylistettäköön Häntä ja olkoon Hän kaukana siitä, minkä he asettavat hänen rinnalleen!

32. Mielellään he puhaltaisivat sammuksiin Jumalan valon, mutta Jumala ei hellitä ennenkuin on saattanut valonsa täydelliseksi, vaikka uskottomat närkästyisivätkin.

33. Juuri Hän on lähettänyt sanansa julistajan ja tämän mukana johdatuksensa sekä totuuden uskonnon, asettaakseen sen jok'ainoan muun uskonnon yli, vaikka se Jumalattomia närkästyttää.

34. Te, jotka uskotte, katsokaa! Monet kirjanoppineet ja munkit kuluttavat ihmisten omaisuutta vääryyttä tehden sekä kääntävät muita Jumalan tieltä. Niille, jotka haalivat kultaa ja hopeaa eivätkä käytä sitä Jumalan asian hyväksi, julista tuskallista tuomiota

35. sinä päivänä, jolloin nämä aineet hehkuvat helvetin tulessa ja niillä heidän otsaansa, kylkiinsä ja selkäänsä painetaan polttomerkki: »Tämän te olette hankkineet itsellenne. Maistakaa nyt, mitä olette koonneet!»

36. Katso, kuukausien luku Jumalan luona on kaksitoista, niinkuin Jumala määräsi sinä päivänä, jolloin Hän loi taivaat ja maan. Neljä niistä on pyhitetty: tämä on oikea uskonto. Siksi älkää turmelko itseänne niiden aikana, ja taistelkaa pakanoita vastaan, kuten he taistelevat teitä kaikkia vastaan. Ja tietäkää, että Jumala on niiden kanssa, jotka hartautta harjoittavat.

37. Pyhitetyn kuukauden lykkääminen on vain epäuskon päivien venyttämistä; tämän kautta uskottomat joutuvat harhaan. He selittävät sen luvalliseksi toisena vuonna, ja toisena taas julistavat pyhitetyksi, saadakseen riittävän luvun kuukausia, jotka Jumala on määrännyt ja pyhittänyt; näin sallivat he sen, minkä Jumala on kieltänyt. He kaunistelevat pahat tekonsa, mutta Jumala ei anna johdatustaan uskottomille ihmisille.

38. Te, jotka uskotte! Miksi te niin kiinteästi maahan juututte, kun teitä käsketään lähtemään Jumalan retkelle? Oletteko enemmän mieltyneitä tämän maailman elämään kuin tulevan? Tämän maailman mukavuus on vain vähäpätöistä verrattuna tulevaan.

39. Jos ette lähde Jumalan retkelle, Hän on langettava teille tuskallisen tuomion ja valitseva sijaanne toisen kansan, ettekä te kykene vahingoittamaan Häntä vähääkään. Sillä Jumala pystyy tekemään kaikki halunsa mukaan.

40. Jos te ette auta häntä (Muhammedia), niin on Jumala kuitenkin jo antanut hänelle apunsa, kun uskottomat karkoittivat hänet erään toisen kanssa ja nämä kaksi olivat luolassa ja hän sanoi toverilleen: »Alä murehdi, onhan Jumala totisesti kanssamme!» Silloin Jumala vuodatti tyvenen rauhansa hänen mieleensä ja vahvisti häntä näkymättömin sotajoukoin, ja Hän teki uskottomain sanan mitättömäksi; mutta Jumalan sana pysyy ylinnä; Jumala on mahtava, viisas.

41. Lähtekää retkelle, kevyesti ja myös raskaasti aseistetut, ja pankaa alttiiksi varallisuutenne ja henkenne Jumalan asian hyväksi! Tämä on parasta teille, jospa sen vain tietäisitte.

42. Jos olisi ollut tarjolla kyllin helppo saalis ja lyhyt retki, he olisivat varmaan seuranneet sinua, mutta retki näytti heistä liian pitkälti. He vannovat vielä Jumalan nimeen: »Jos olisimme kyenneet, olisimme varmasti lähteneet kanssasi.» He turmelevat sielunsa, ja Jumala tietää, että he ovat todella valehtelijoita.

43. Jumala antakoon sinulle anteeksi! Miksi annoit heille luvan jäädä jo ennenkuin sinulle selvisi, ketkä puhuivat totta, ja opit tuntemaan valehtelijat?

44. Jotka uskovat Jumalaan ja viimeiseen päivään, eivät pyydä sinulta lupaa olla panematta alttiiksi omaisuuttansa ja henkeänsä. Jumala tuntee ne, jotka hartaasti palvelevat Häntä.

45. Ainoastaan ne pyytävät sinulta lupaa, jotka eivät usko Jumalaan eivätkä viimeiseen päivään ja joiden sydämet ovat täynnä epäilyä; epäilyksessään horjuvat he sinne tänne.

46. Jos he olisivat halunneet lähteä retkelle, he olisivat varmasti ryhtyneet varusteluihin, mutta Jumalalle oli vastenmielinen heidän lähtönsä ja Hän teki heidät hitaiksi, ja heille sanottiin: »Jääkää niiden luokse, jotka paikoillaan pysyvät!»

47. Jos he olisivat lähteneet teidän kanssanne, he eivät olisi muuta lisänneet kuin huolianne ja kohentaneet keskuudessanne eripuraisuutta, ja joukossanne olisi ollut heitä kuuntelevia. Jumala tuntee väärintekijät.

48. Yrittiväthän he jo aikaisemmin kiihoittaa riitoihin ja hautoivat juonia sinua vastaan, kunnes totuus tuli ilmi ja Jumalan määräykset astuivat voimaan, vaikka he olivat sitä vastaan.

49. Heidän joukossaan on eräs, joka sanoo: »Salli minun jäädä pois, äläkä kiusaa minua!» Eivätkö juuri he ole jo langenneet kiusaukseen? Totisesti helvetti on nielevä uskottomat.

50. Jos sinulle käy hyvin, se vihastuttaa heitä, ja jos sinulle sattuu vastoinkäyminen, sanovat he: »Me katsoimme eteemme jo ennakolta», ja he kääntävät selkänsä ja iloitsevat.

51. Sano: »Meille ei tapahdu mitään muuta, kuin minkä Jumala on meille säätänyt. Hän on meidän suojelijamme. Häneen uskovaiset luottakoot!»

52. Sano: »Ette te odota meille muuta, kuin jompaakumpaa kahdesta parhaimmasta asiasta.» Ja me odotamme, että Jumala on teille lähettävä kärsimyksen joko suoraan tai meidän käsiemme kautta. Antakaa siis ajan näyttää; kyllä me odotamme niinkuin tekin!

53. Sano: »Uhratkaa omastanne tahtoen tai tahtomattanne, ei sitä teiltä milloinkaan oteta vastaan. Totisesti te olette jumalatonta väkeä.»

54. Ei kuitenkaan ole muuta, mikä estää ottamasta vastaan heidän osuuttansa kuin se, että he eivät usko Jumalaan ja hänen lähettilääseensä, ovat hitaita rukoilemaan ja suorittavat osuutensa vastahakoisesti.

55. Älä siis ihmettele heidän rikkauksiaan äläkä heidän lapsiaan. Jumala tahtoo vain rangaista heitä maallisella elämällä ja antaa heidän henkensä lähteä heidän ollessaan uskottomia.

56. He vannovat Jumalan nimeen kuuluvansa teihin, mutta he eivät kuulu teihin, vaan ovat ihmisiä, jotka osoittautuvat pelkureiksi.

57. Jos he vain olisivat löytäneet jonkun suojan tai luolan tai piilopaikan, he olisivat kääntyneet pakoon ja rientäneet sinne mitä suurimmalla kiireellä.

58. Ja heistä ovat lähtöisin ne, jotka moittivat sinua almujen takia. Jos heille niitä annat, he ovat tyytyväisiä, mutta ellet heille niitä anna, niin he tuota pikaa närkästyvät.

59. Jospa he tyytyisivät siihen, mitä Jumala ja Hänen lähettiläänsä ovat heille antaneet, ja sanoisivat: »Jumalassa on meille yltäkyllin, Jumala antaa meille pian hyvyydestään, kuten Hänen lähettiläänsäkin. Jumalaanhan me luotamme.»

60. Almut ovat vain köyhiä ja puutteessa olevia varten, sekä niille, jotka toimivat hyväntekeväisyyden palveluksessa; myös niitä varten, joiden sielut on voitettava (Jumalan) rakkauteen; edelleen orjien ja velkaorjien lunnaiksi; avustukseksi Jumalan retkelle ja niinikään maankulkijalle. Tämä on Jumalan säätämä velvollisuus, sillä Jumala on kaikkitietävä, viisas.

61. Heidän joukossaan on niitä, jotka panettelevat profeettaa ja sanovat: »Hän on herkkäuskoinen». Sano: »Se hän on teidän parhaaksenne, hän uskoo Jumalaan ja luottaa oikeauskoisiin. Hän armahtaa niitä teistä, jotka uskovat.» Mutta niitä, jotka panettelevat Jumalan lähettilästä, kohtaa tuskallinen rangaistus.

62. Teidän edessänne he vannovat Jumalan nimeen teidät tyydyttääkseen, mutta parempi olisi, että he tyydyttäisivät Jumalaa ja Hänen lähettilästänsä olemalla uskovaisia.

63. Eivätkö he tiedä, että ken tahansa vastustaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, sitä totisesti odottaa tuli ja helvetti, jonne hän jää ainaiseksi. Tämä on suuri häpeä.

64. Ulkokullatut pelkäävät, että heitä vastaan julkaistaan suura, joka paljastaa heidän sydämensä. Sano: »Pilkatkaa vain, kyllä Jumala on toteuttava sen, mitä te pelkäätte!»

65. Jos heiltä kyselet, he varmaan vastaavat: »Me vain juttelimme ja laskimme leikkiä». Sano: »Jumalastako ja Hänen tunnusmerkeistään sekä lähettiläästäänkö te teitte pilkkaa?»

66. Älkää puolustelko itseänne. Olettehan vajonneet epäuskoon senjälkeen kuin olitte uskossa. Jos me annammekin anteeksi osalle teistä, niin rankaisemme toista osaa, koska he ovat rikollisia.

67. Ulkokullatut, sekä miehet että naiset, ovat kaikki samankaltaisia. He rohkaisevat tekemään pahaa ja ehkäisevät hyvän tekemisen sekä kieltävät köyhältä almun. He eivät välittäneet Jumalasta, ja siksi Hän ei välitä heistä. Totisesti ulkokullatut ovat tottelemattomia.

68. Jumala on varannut ulkokullatuille, sekä miehille että naisille, samoin kuin uskottomille helvetin tulen olinpaikaksi. Siinä on heille kylliksi. Jumalan tuomio on heidän päällään, ja heille kuuluu ikuinen tuska,

69. niinkuin toisille ennen teitä, jotka olivat väkevämmät kuin te ja joilla oli enemmän rikkautta ja lapsia. Aikanaan he nauttivat osastaan; niin tekin nautitte omasta osastanne hetken, kuten ne, jotka ennen teitä nauttivat. Ja te puhutte turhia niinkuin hekin puhuivat. Sellaisia ovat ne, joiden työt ovat menneet hukkaan tässä maailmassa ja tulevassa. Sellaisia ovat ne, jotka häviöön joutuvat.

70. Eikö kertomus heidän edeltäjistään ole tullut heidän tietoonsa - Nooan ja Aadin ja Thamuudin kansasta, Aabrahamin kansasta, Midianin asukkaista ja tuhoutuneista kaupungeista? Heille lähetetyt profeetat tulivat heidän luokseen tuoden selvät todistukset. Sillä Jumala ei tehnyt vääryyttä heille, vaan he itse tekivät itselleen vääryyttä.

71. Uskovaiset, miehet ja naiset, ovat toinen toistensa liittolaisia; he rohkaisevat hyvän tekemiseen ja kieltävät tekemästä pahaa; ja he harjoittavat hartautta sekä antavat säädettyjä almuja, ja he tottelevat Jumalaa ja Hänen lähettilästään. He ovat niitä, joille Jumala osoittaa laupeukensa. Katso, Jumala on väkevä, viisas.

72. Jumala on varannut uskovaisille, miehille ja naisille, puutarhoja, joiden liepeillä purot solisevat ja joissa he iäti saavat oleskellä - Eedenin puutarhojen siunattuina asukkaina. Ja suurin kaikesta on Jumalan mielisuosio; se on korkein saavutus.

73. Oi, profeetta, taistele uskottomia ja ulkokullattuja vastaan, ole ankara heitä kohtaan. Heidän viimeinen asuntonsa on oleva helvetti, onneton määränpää.

74. He vannovat Jumalan nimeen, etteivät ole mitään väärää puhuneet. Kuitenkin he todella puhuivat epäuskon sanoja ja olivat uskottomia omaksuttuaan Islaamin. He suunnittelivat hankkivansa sellaista, mitä eivät kyenneet saavuttamaan; eivätkä he muuta tavoitetta löytäneet, paitsi että Jumala sekä Hänen lähettiläänsä heitä armostaan rikastuttaisivat. Parempi heille olisi, jos he kääntyisivät, mutta jos he luopuvat, niin Jumala langettaa heille tuskallisen tuomion tässä maailmassa ja tulevassa, eikä heillä ole suojelijaa eikä auttajaa tämän maan päällä.

75. Heidän joukossaan on niitä, jotka ovat tehneet liiton Jumalan kanssa: »Jos Hän antaa meille suosiotaan, niin me totisesti harjoitamme armeliaisuutta ja hyviä tekoja.»

76. Mutta kun Hän antoi heille suosiotaan, he tulivat itariksi ja kääntyivät penseästi pois.

77. Siksi antaa Hän ulkokultaisuuden pysyä heidän sydämissään siihen päivään saakka, jolloin he kohtaavat Hänet, koska he pettivät Jumalaa siinä, mitä Hänelle olivat luvanneet, ja koska he olivat valehtelijoita.

78. Eivätkö he tiedä, että Jumala tuntee heidän salaisuutensa ja vehkeilynsä ja että Jumala tietää kaikki salaiset asiat?

79. Jotkut ylenkatsovat sellaisia uskovaisia (muslimeja), jotka voittaakseen Jumalan armon antavat almuja, ja sellaisia, jotka eivät voi muuta antaa kuin ruumiinsa työn, näitä he ivailevat; Jumala on ivaileva heitä itseään. Heitä odottaa tuskallinen tuomio.

80. Pyydä heille anteeksiantoa tai ole pyytämättä; vaikka sinä seitsemänkymmentä kertaa pyytäisit heille anteeksiantoa, ei Jumala heille anteeksi anna. Sillä he eivät uskoneet Jumalaan ja Hänen lähettilääseensä, ja Jumala ei ohjaa uskottomia.

81. (Retkeltä) pois jääneet istuivat ja iloitsivat Jumalan lähettilään poissa ollessa eivätkä tahtoneet panna alttiiksi omaisuuttaan ja henkeään Jumalan asian puolesta. Ja he sanoivat: »Alkää lähtekö tällaisessa helteessä!» Sano: »Helvetin helle on vielä hehkuvampi.» Jospa he sen vain käsittäisivät.

82. Naurakoot he hieman: ansaittuna palkkanaan he saavat vielä paljon itkeä.

83. Jos Jumala sallii sinun palata heidän joukkoonsa, ja he pyytävät sinulta lupaa lähteä retkelle, sano heille silloin: »Ette milloinkaan enää saa lähteä minun mukanani ettekä taistella minun kanssani vihollista vastaan. Tyydyittehän ensimmäisellä kerralla paikoillanne istumiseen. Istukaa siis edelleenkin kotiinjääneiden kanssa.»

84. Älä milloinkaan rukoile heikäläisen puolesta, joka kuolee, äläkä pysähdy hänen hautansa ääreen. Totisesti he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä Hänen sanansaattajaansa, ja he kuolivat, koska he olivat tottelemattomia.

85. Älä ihaile heidän rikkauksiaan äläkä heidän lapsiaan. Jumala tahtoo vain niillä rangaista heitä tässä maailmassa, ja että heidän henkensä lähtisi heidän yhä ollessaan uskottomia.

86. Kun maan päälle lähetettiin näin kuuluva suura: »Uskokaa Jumalaan ja taistelkaa Hänen sanansaattajansa rinnalla», niin rikkaat heidän joukossaan yhä pyytävät sinulta lupaa jäädä pois ja sanovat: »Salli meidän jäädä niiden luokse, jotka pysyvät alallaan.»

87. He ovat tyytyväisiä saadessaan jäädä kotona olevien pariin, ja heidän sydämensä ovat sinetöidyt, niin että he eivät mitään käsitä.

88. Mutta lähettiläs, ja ne, jotka hänen kanssaan uskovat, panevat alttiiksi omaisuutensa ja henkensä. Sellaisille ihmisille on käyvä hyvin, ja he ovat onnellisia.

89. Jumala on valmistanut heille puutarhat, joiden liepeillä purot solisevat ja joissa he alati saavat asua. Tämä on ylin onni.

90. Eräät beduiineista keksivät syitä saadakseen luvan jäädä pois, ja ne, jotka kielsivät Jumalan ja Hänen lähettiläänsä, pysyivät kotona. Hän lähettää pian tuskallisen tuomion niille, jotka olivat uskottomia.

91. Niitä ei ole soimattava kotiinjäämisestä), jotka ovat heikkoja tai sairaita tai joilla ei ole mitä uhrata, jos he vain ovat vilpittömiä Jumalaa ja Hänen lähettilästään kohtaan. Myöskään hyvää tekeviä kohtaan ei ole moitetta. Jumala on anteeksiantavainen, armoliinen.

92. Ei myöskään niitä soimata, jotka tulivat luoksesi pyytäen sinua huolehtimaan heidän varusteistaan ja joille sinä vastasit: »Minulla ei ole, millä teidät retkelle varustaisin.» He kääntyivät pois silmät kyynelissä, suruissaan siitä, että eivät voineet hankkia tarvittavia varoja.

93. Moitetta on vain niitä kohtaan, jotka pyytävät sinulta lupaa jäädä kotiin, vaikka ovat rikkaita. He ovat tyytyväisiä jäädessään kotona pysyvien seuraan. Jumala on sinetöinyt heidän sydämensä niin, että he ovat tietoa vailla.

94. He puolustelevat itseään teidän edessänne, kun te palaatte heidän luokseen. Sanokaa: »Alkää puolustelko itseänne, me emme kuitenkaan teitä usko. Jumala on jo meille ilmoittanut teidän salaiset tarkoituksenne; Hän on oivaltava teidän tekonne, ja samoin Hänen lähettiläänsä. Silloin te joudutte Hänen luokseen, joka tietää näkymättömät yhtä hyvin kuin näkyväisetkin asiat, ja Hän on osoittava teille teidän tekonne.

95. He vannottavat teitä Jumalan nimeen, kun te palaatte heidän luokseen, olemaan heille kaunaa kantamatta. Senvuoksi jättäkää heidät rauhaan. Totisesti he ovat saastaisia, ja heidän olinpaikkansa on oleva helvetti heidän tekojensa palkkana.

96. He vannottavat teitä olemaan heihin tyytyväisiä, mutta vaikka te olisittekin, niin Jumala ei totisesti voi olla tyytyväinen tottelemattomiin ihmisiin.

97. Beduiinit ovat piintyneimpiä epäuskoon ja ulkokultaisuuteen eivätkä ole taipuvaisia tuntemaan niitä lakeja, jotka Jumala on julistanut lähettiläänsä kautta. Jumala on kaikkitietävä, viisas.

98. Muutamat beduiinit pitävät antiosuuksiaan sakkona ja odottavat onnen kääntyvän teitä vastaan. Heille itselleen on käyvä huonosti. Jumala kuulee ja tietää kaiken.

99. Mutta muutamat beduiinit uskovat Jumalaan ja viimeiseen päivään ja pitävät osuuksiaan keinona päästä lähemmäksi Jumalaa ja saada Hänen lähettiläänsä siunaukset. Katsokaa, totisesti he tällä tavoin pääsevät lähemmäksi. Jumala on sulkeva heidät armoonsa. Totisesti, Jumala on anteeksiantavainen, armollinen.

100. Niihin, jotka ensimmäisinä ja etumaisina jättivät kotinsa, sekä avustajiin ja niihin, jotka seurasivat heitä hyvän teossa, heihin kaikkiin Jumala on tyytyväinen ja he ovat tyytyväiset Häneen. Hän on valmistanut heille puutarhat, joissa purot solisevat ja joissa he saavat alati asua. Tämä on ylin onni.

101. Beduiinien joukossa, jotka asuvat teidän ympärillänne, on ulkokultaisia, samoin myös kaupungin asukkaiden keskuudessa. He pysyvät ulkokultaisuudessaan. Te ette tunne heitä, mutta me heidät tunnemme. Me saatamme heidät kahdesti kärsimään, ja senjälkeen heitä kohtaa tuskallinen tuomio.

102. On myös toisia, jotka tunnustavat syntinsä. He sekoittavat teon, joka on hyvä, toiseen, joka on paha. Jumala saattaa kääntää tämän heidän hyväkseen. Totisesti, Jumala on anteeksiantavainen, armollinen.

103. Ota vastaan uhrilahjoja heidän varoistaan, että voisit puhdistaa heidät ja samalla vanhurskauttaa, ja siunaa heitä; totisesti sinun siunauksesi on heille onneksi. Jumala kuulee ja tietää kaiken.

104. Eivätkö he tiedä, että Jumala ottaa vastaan palvelijainsa katumuksen ja uhrilahjat? Ja että Jumala on heltyväinen, armollinen?

105. Sano: »Toimikaa! Jumala on näkevä tekonne, Hänen lähettiläänsä ja uskovaiset näkevät samoin. Ja teidät viedään pian Hänen luokseen, joka tietää näkymättömät ja näkyvät, ja Hän osoittaa teille silloin teidän tekonne.»

106. On toisia, jotka odottavat Jumalan käskyä siitä riippumatta, saattaako Hän heidät kärsimään vai heltyykö Hän heille; niin, Jumala on kaikkitietävä, viisas.

107. Ja on niitä, jotka ovat rakentaneet temppelin saadakseen aikaan pahennusta ja epäuskoa ja epäsopua uskovaisten keskuudessa, väijytyspaikan niille, jotka ennen ovat taistelleet Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan. Ja totisesti he tulevat vannomaan: »Me tarkoitimme vain hyvää.» Mutta Jumala todistaa, että he totisesti ovat valehtelijoita.

108. Älä milloinkaan esiinny siinä temppelissä. Temppeli, joka ensimmäisestä päivästä alkaen perustettiin Jumalan kunnioitukselle, ansaitsee totisesti paremmin, että sinä siinä esiinnyt. Siinä on miehiä, jotka halajavat tulla puhdistetuiksi, ja Jumala rakastaa puhtaita.

109. Kumpi on parempi, sekö, joka on laskenut perustuksensa Jumalaan ja Hänen mielisuosioonsa, vai sekö, joka on laskenut perustuksensa luhistuvalle partaalle, niin että se hänen kanssaan sortuu helvetin tuleen? Jumala ei ohjaa väärämielisiä ihmisiä.

110. Ja rakennus, jonka he ovat rakentaneet, ei ole heidän sydämiensä epäilyä poistava ennenkuin Jumala murtaa heidän sydämensä, sillä Jumala on kaikkitietävä, viisas.

111. Totisesti, Jumala on lunastanut uskovaisilta heidän henkensä ja omaisuutensa antamalla niiden korvaukseksi paratiisin puutarhan, joka on heitä varten. He taistelevat Jumalan asian puolesta: he surmaavat ja heitä surmataan, kuten Hän on sitovasti luvannut toorassa, evankeliumissa ja Koraanissa, ja kuka täyttää uskollisemmin lupauksensa kuin Jumala? Olkaa siis onnelliset liittosopimuksestanne, jonka olette tehneet Hänen kanssaan. Juuri tämä on ylin onni.

112. Niille, jotka kääntyvät Jumalan puoleen, niille, jotka palvelevat Häntä, niille, jotka ylistävät Häntä, niille, jotka parantavat, niille, jotka kumartuvat rukoilemaan, niille, jotka vaipuvat maahan, niille, jotka käskevät tehdä hyvää ja kieltävät pahan tekemisen, ja niille, jotka suojelevat Jumalan lakeja - julista uskoville iloista sanomaa.

113. On hyödytöntä profeetan ja uskovaisten rukoilla pakanoitten puolesta, vaikkapa he olisivat sukulaisiakin, senjälkeen kuin näille on ilmoitettu, että he ovat helvetin omia.

114. Kun Aabraham pyysi isälleen anteeksiantoa, se tapahtui lupauksen takia, jonka oli hänelle antanut. Mutta kun hänelle oli ilmoitettu, että hänen isänsä oli Jumalan vihollinen, Aabraham lähti pois hänen luotaan. Totisesti, Aabraham oli hurskas ja lempeä.

115. Jumala ei tahdo saattaa ihmisiä kadotukseen sen jälkeen, kun Hän on heitä ohjannut,ennenkuin Hän tekee heille selväksi, mitä heidän on varottava. Totisesti, Jumala tietää kaikki.

116. Totisesti, Jumala on olemassa. Hänelle kuuluvat taivasten ja maan valtakunnat, Hän antaa elämän ja Hän antaa kuoleman, ja paitsi Jumalaa teillä ei ole muuta suojelijaa eikä auttajaa.

117. Jumala on totisesti suosioliinen profeettaa ja niitä kohtaan, jotka jättivät kotinsa, sekä auttajia kohtaan, jotka seurasivat häntä ahdistuksen hetkenä, senjälkeen kuin muutamien sydämet olivat luopumaisillaan hänestä. Silloin Hän lähestyi heitä, sillä Hän on heitä kohtaan rakastavainen, armollinen.

118. Samoin niitä kolmea henkilöä kohtaan, jotka nämä jättivät taaksensa; jopa siinä määrin, että kun maa suuruudestaan huolimatta tuntui heistä ahtaalta ja heidän sielunsa olivat tuskaiset ja heille selvisi, ettei ollut muualla pakopaikkaa Jumalalta kuin Hänen Itsensä luona, silloin Hän lähestyi heitä, että he olisivat kääntyneet Hänen puoleensa. Totisesti Jumala on heltyväinen, armollisin.

119. Te, jotka uskotte, kunnioittakaa Jumalaa ja olkaa totuutta rakastavien seurassa.

120. Ei ole soveliasta Medinan asukkaille ja niille beduiineille, jotka asuvat ympäristössä, jäädä pois Jumalan lähettilään retkeltä ja huolehtia enemmän omasta kuin Hänen hengestään. Eivät he kärsi janoa, eivät tuskaa eivätkä nälkää Jumalan retkellä; eivät he samoa sillä tavoin minkään maan halki, että se aiheuttaisi murhetta uskottomille, eivät he liioin hanki mitään sotasaalista viholliselta merkitsemättä sitä itselleen hyväksi teoksi. Totisesti, Jumalan huostassa eivät joudu hukkaan niiden ansiot, jotka hyvää tekevät.

121. Ei näiden tarvitse kantaa mitään kuluja, ei suuria eikä pieniä, eikä samota yli yhdenkään tasangon, ilman ettei sitä luettaisi heidän hyväkseen eikä Jumala palkitsisi heille sitä, mitä he parastansa ovat tehneet.

122. Ei ole mahdollista kaikkien uskovaisten lähteä yhdessä retkelle; mutta miksipä ei osa jokaisesta heimosta lähtisi liikkeelle, avartuakseen uskossa ja voidakseen kotiuduttuaan varoittaa kansaansa, jotta se olisi valveilla.

123. Te, jotka uskotte, taistelkaa niitä uskottomia vastaan, jotka ovat lähellänne, jotta he kokisivat teidän voimanne, ja tietäkää, että Jumala on niiden kanssa, jotka hartautta harjoittavat.

124. Kun suura lähetetään ylhäältä, niin jotkut heistä sanovat: »Kenelle teistä se on lisännyt uskoa?» Mitä uskovaisiin tulee, se on todella heidän uskoaan enentänyt, ja he ovat onnellisia.

125. Mutta niissä, joiden sydämiä tauti tärvelee, se toden totta lisää saastaisuutta saastaisuuden päälle, ja he kuolevat ollen yhä epäuskossa.

126. Eivätkö he huomaa, että heitä koetellaan kerran tai kahdesti vuodessa? Sittenkään he eivät tee kääntymystä eivätkä mitään mieleensä paina.

127. Ja kun suura lähetetään ylhäältä, jotkut heistä tuijottavat toisiin ja kysyvät: »Havaitsetteko jonkun katseet päällänne?» Sitten he siirtyvät muuanne. Jumala on kääntänyt pois heidän sydämensä, koska he ovat ihmisiä, jotka eivät ymmärrä.

128. Totisesti, teidän luoksenne on tullut lähettiläs omasta keskuudestanne. Häneen koskee, jos teillä on murhetta, hän huolehtii teidän hyvinvoinnistanne ja hän on rakastavainen, armollinen uskovaisia kohtaan.

129. Jos he kääntyvät takaisin, sano silloin: »Jumala on minun kaikkeni, ei ole muuta jumaluutta kuin Hän. Häneen asetan luottamukseni. Hän on Suurivaltaisin Herra.»

SISÄLLYS