10. Joonan Suura


JOHDANTO:

KYMMENES SUURA: Joona (Júnus) Ilmoitettu Mekassa (109 jaetta )

saa otsikkonsa jakeesta 98. Samoin kuin lähes kaikkien Mekassa ilmoitettujen suurain, on tämänkin suuran ilmoituksen ajankohta epävarma historiallisten kiinnekohtien puuttuessa. Varmuudella voidaan sanoa, että se kuuluu Mekassa ilmoitettujen suurain myöhäisimpään ryhmään ja on siis ilmoitettu Hedzraa edeltäneitten neljän vuoden kuluessa.
Lukuunottamatta Medinassa ilmoitettua kolmea jaetta on tämä suura Mekan kauden viimeisimpiä.

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.

1. Alif, Laam, Raa . Nämä ovat viisauden Kirjan säkeistöjä.

2. Pitävätkö ihmiset kummana, että Me olemme antanut käskyvaltamme eräälle heistä ja sanonut: »Varoita ihmiskuntaa ja julista ilosanomaa niille, jotka uskovat, että heillä on varma paikka Herransa luona.» Uskottomat sanovat: »Aivan varmasti tämä mies on ilmeinen velho.»

3. Totisesti teidän Herranne on Jumala. Hän, joka loi taivaat ja maan kuudessa jaksossa ja on senjälkeen pysyttänyt valtansa lujana ja ohjaa hallitustaan. Ei ole ketään toista valtiasta (hänen rinnallaan) paitsi mikäli Hän suvaitsee. Tämä on Jumala, teidän Herranne, palvelkaa siis Häntä. Ettekö sitä muistaisi?

4. Hänen luokseen on teidän kaikkien palattava. Jumalan lupaus on varma. Totisesti, Hän luo olennot ja antaa sitten niiden palata takaisin, jotta Hän voisi palkita ne, jotka uskovat ja oikeamielisesti tekevät hyvää. Mutta niitä varten, jotka ovat antautuneet epäuskoon, on varattu kiehuva juoma ja tuskallinen tuomio, koska he ovat olleet uskottomia.

5. Juuri Hän saattaa auringon paistamaan ja kuun loistamaan ja on määrännyt sille asentonsa, niin että te voitte tietää vuosien kulun ja ajanlaskun. Kaiken tämän Hän on tehnyt totuudessa. Hän selittää merkkinsä ihmisille, joilla on ymmärrystä.

6. Yön ja päivän vuorottelussa ja kaikessa, minkä Jumala on luonut taivaassa ja maan päällä, näkyvät selvät merkit niille, jotka harjoittavat hurskautta.

7. Totisesti on niitäkin, jotka eivät odota Meidän tapaamistamme, vaan tyytyvät tämän maailman elämään ja ovat siitä löytäneet viihtymyksensä; ja on niitä, jotka eivät välitä Meidän merkeistämme.

8. Sellaisten olinpaikkana on oleva tuli palkaksi heidän teoistaan.

9. Mutta niitä, jotka uskovat ja suorittavat hyviä tekoja, heidän Jumalansa ohjaa heidän uskonsa kautta. Purot solisevat heidän jalkojensa juuressa autuaissa puutarhoissa.

10. Siellä kuuluu heidän rukouksensa: »Kunnia olkoon Sinulle, oi Jumala!» Ja heidän tervehdyksensä siellä on oleva: »Rauha!» Ja heidän rukoustensa loppu on oleva: »Ylistys kuuluu Jumalalle, kaikkien maailmojen Herralle.»

11. Jos Jumala edistäisi ihmisille pahaa yhtä kärkkäästi, kuin he tavoittelevat hyvää, niin heidän loppunsa olisi todella jo määrätty, mutta Me jätämme ne, jotka eivät usko kohtaavansa Meitä, yksinään ja sokeina vaeltamaan sokeudessaan.

12. Ja kun ihminen joutuu murheeseen, hän huutaa Meitä joko maahan vaipuneena tai istuen tai nousten seisaalleen, mutta kun olemme poistanut hänen vaivansa, hän lähtee tiehensä, aivan kuin ei olisi ikinä huutanutkaan Meitä luokseen vaivan kourissa. Tällä tavoin väärintekijät kaunistelevat tekonsa.

13. Me olemme hävittänyt jo ennen teitä eläneitä sukupolvia, kun he tekivät väärin. Heidän aikansa profeetat tulivat heidän luokseen, mukanaan selvät todistukset, mutta he eivät ottaneet uskoakseen. Tällä tavoin Me palkitsemme niitä, jotka ovat syntisiä.

14. Senjälkeen Me teimme teistä heidän seuraajiaan maan päälle nähdäksemme, kuinka te toimitte.

15. Ja kun Meidän selvät merkkimme on heille ilmoitettu, sanovat ne, jotka eivät usko kohtaavansa Meitä: »Tuokaa toinen Koraani tai muuttakaa tätä.» Sano: »Ei ole minun asiani muuttaa sitä omasta halustani, noudatan vain minulle annettua ilmoitusta. Pelkään totisesti, että jos olen tottelematon Herralleni, minua on kohtaava viimeisen päivän tuomio.»

16. Sano: »Jos Jumala olisi tahtonut, minä en olisi sitä teille ilmoittanut enkä tehnyt tunnetuksi; olinhan jo sitä ennen elänyt keskuudessanne suuren osan elämääni. Ettekö jo ymmärrä?»

17. Kuka tekee enemmän väärin kuin se, joka puhuu valhetta Jumalaa vastaan tai vääristelee Hänen merkkinsä? Totisesti, syntisellä ei ole menestystä.

18. Jumalan sijasta he palvelevat sellaista, mikä ei heitä vahingoita eikä hyödytä, ja he sanovat: »Nämä ovat meidän välittäjiämme Jumalan luona.» Sano: »Ilmoitatteko Jumalalle jotakin uutta, mitä Hän ei tiedä taivaassa ja maan päällä?» Jumalalle olkoon kunnia! Kaukana Hän on siitä, minkä he asettavat Hänen rinnalleen.

19. Koko ihmiskunta oli yksi ainoa yhteisö, mutta he tulivat erimielisiksi, ja ellei Herran sana olisi edeltä käynyt, olisi asia, josta he kiistelivät, ratkaistu välien selvityksellä.

20. He sanovat: »Miksi hän ei ole saanut merkkiä Herraltaan?» Sano silloin: »Näkymätön kuuluu yksin Jumalalle. Siksi odottakaa, minä olen odottava kanssanne.»

21. Kun olemme antanut ihmisten maistaa armoa heitä kohdanneen iskun jälkeen, niin katso, he alkavat vehkeillä Meidän merkkejämme vastaan. Sano: »Jumala on nopein suunnitelmain teossa.» Totisesti, lähettiläämme kirjoittavat muistiin heidän vehkeilynsä.

22. Juuri Hän antaa teidän matkustaa maitse ja meritse. Mutta kun te olette laivoissa, ja laivat matkustajineen lähtevät purjehtimaan suotuisassa tuulessa ja he siitä iloitsevat, silloin hirmumyrsky yllättää heidät, aallot vyöryvät kaikilta tahoilta heitä kohti ja he luulevat olevansa tuhon omat. Silloin he huutavat Jumalaa ehdottomasti uskoen Häneen: »Jos Sinä pelastat meidät tästä, niin me totisesti olemme kiitollisia.»

23. Mutta kun Hän heidät pelastaa, niin katso, maihin päästyään he hillittömästi rehentelevät. Voi teitä, ihmiset! Teidän pöyhkeilynne on vain tuhoksi itsellenne. Lyhyen aikaa saatte nauttia maallisesta elämästä, senjälkeen te palaatte Meidän luoksemme, ja Me osoitamme teille, mitä olette tehneet.

24. Tämän maailman elämä on kuin vesi, jonka lähetämme ylhäältä maan päälle, niin että se imeytyy maan kasvullisuuteen, josta ihmiset ja karja saavat ravintonsa. Kun maa pukeutuu kultaisiin pukimiinsa ja koristeisiinsa ja sen omistajat luulevat olevansa kaiken tämän herroja, silloin tulee Meidän käskymme, yöllä tahi päivällä, ja Me niitämme kaiken maan tasalle, aivan kuin äsken ei mitään olisi ollutkaan. Tällä tavoin Me selitämme merkit ihmisille, jotka ajattelevat.

25. Jumala kutsuu teidät rauhan asuntoon ja ohjaa, kenet Hän tahtoo, oikealle tielle.

26. Jotka hyvää tekevät, heillä on hyvääkin parempi osa tallella: heidän kasvojaan ei varjosta synkkyys eikä häpeä. He ovat paratiisin perillisiä ja saavat siellä ikuisesti asua.

27. Mutta jotka pahaa tekevät, heidän palkkansa on oleva yhtä paha, ja häpeä peittää heidät. Heillä ei ole ketään suojelijat Jumalaa vastaan; ikäänkuin öistä pimeyttä leviää heidän kasvoilleen. He ovat tulen omia, ja siinä he saavat ikuisesti pysyä.

28. Ja sinä päivänä, jolloin Me kokoamme heidät kaikki yhteen, sanomme niille, jotka ovat asettaneet muita jumalia Jumalan rinnalle: »Asettukaa alallenne, te ja teidän epäjumalanne!» Senjälkeen saatamme heidät riitoihin keskenään, ja heidän epäjumalansa sanovat: »Ette te meitä palvelleet.

29. Jumala on pätevä todistaja teidän ja meidän välillämme, että me emme edes tietäneet teidän palvelemisestanne.»

30. Siellä jokainen sielu saa kokea, mitä on valmistanut, ja heidät viedään kaikki Jumalan, heidän todellisen Herransa eteen, ja heidän väärät jumalansa katoavat heiltä.

31. Sano: »Kuka hankkii teille ravinnon taivaasta ja maan päältä? Tai kellä on kuulo ja näkö vallassaan? Ja kuka tekee kuolleista eläviä ja elävistä kuolleita? Kuka harjoittaa käskyvaltaansa?» He vastaavat silloin: »Jumala.» Sano sinä: »Miksi ette siis palvelisi Häntä?»

32. Hän on teidän todellinen Herranne, ja mitä jää teille, hylättyänne totuuden, muuta kuin eksymys? Sentähden, mistä olettekaan luopuneet pois?

33. Näin on Herrasi sana lausunut oikean tuomion tottelemattomista: »Totisesti, he eivät usko.»

34. Sano: »Kuka teidän epäjumalistanne pystyy saamaan aikaan luomakunnan ja sitten palauttamaan sen alkulähteeseensä?» Sano: »Jumala alkuunpanee luomakunnan ja sitten kutsuu sen palaamaan takaisin. Kuinka te siis olette ymmärtämättömiä?»

35. Sano: »Kuka teidän epäjumalistanne voi ohjata totuuteen?» Sano: »Jumala ohjaa totuuteen.» Kenellä siis on parempi oikeus saada seuraajia, Hänelläkö, joka ohjaa totuuteen, vaiko hänellä, joka ei voi ketään ohjata; jota ohjataan itseään? Miten on siis teidän laitanne? Miten te tuomitsette?

36. Useimmat heistä seuraavat vain kuvitelmiaan, mutta totisesti kuvittelut eivät kelpaa mihinkään, kun totuudesta on kysymys. Jumala tietää totisesti, mitä he tekevät.

37. Ja tätä Koraania ei olisi yksikään muu kyennyt aikaansaamaan paitsi Jumala. Se on vahvistus sille, mikä ilmaistiin jo sitä ennen, ja kirjoituksen selitys, joka totisesti on kaikkien maailmojen Herralta saatu.

38. Väittävätkö he, että hän (Muhammed) on sepittänyt sen? Sano silloin: »Tuokaa sitten suura, joka on tämän kaltainen, ja huutakaa avuksenne ketä voitte Jumalan asemesta, jos olette oikeassa.»

39. Ei, he selittävät valheeksi sen, mitä he eivät ymmärrä eivätkä tunne ja mitä heille ei ole selitetty. Samalla tavoin vääristelivät totuutta ennen heitä eläneet, mutta katso, millainen oli väärämielisten loppu.

40. Jokunen heistä tosin siihen (Koraaniin) uskoo, ja jokunen heistä ei siihen usko; mutta Herrasi tuntee parhaiten ne, jotka pahaa tekevät.

41. Jos he pitävät sinua valehtelijana, sano heille: »Minun tekoni ovat minun, ja teidän tekonne ovat teidän; te ette ole vastuussa minun teoistani, ja minua eivät sido teidän tekonne.»

42. Jotkut heistä kuuntelevat sinua; kykenetkö saamaan kuurot kuuleviksi, vaikkapa he eivät ymmärtäisikään?

43. Jokunen heistä katsoo sinuun; kykenetkö ohjaamaan sokeita, vaikkapa heillä ei olisi valoa?

44. Totisesti, Jumala ei tee vähäisintäkään vääryyttä ihmissuvulle, mutta ihmiset tekevät vääryyttä itselleen.

45. Ja sinä päivänä, jolloin Hän kokoaa heidät yhteen, ja on kuin heillä olisi aikaa vain tunnin verran, he tuntevat toisensa. Totisesti, niiden on häviö, jotka väittivät valheeksi Jumalan tulemisen ja joita ei ohjattu oikealle tielle.

46. Ja joko sitten Me näytämme sinulle jotakin siitä, minkä olemme heille varannut, tai annamme sinulle sitä ennen täyden palkkasi, joka tapauksessa he palaavat luoksemme. Ja silloin Jumala on heidän tekojensa todistaja.

47. Jokaista kansaa varten on lähettiläs, ja kun heidän lähettiläänsä saapuu, ratkaistaan heidän asiansa oikeudenmukaisesti eikä heille tehdä vääryyttä.

48. Ja he sanovat: »Milloin tämä lupaus täytetään, sanokaa se, jos olette luotettavia?»

49. Sano: »Minulla ei ole valtaa vahingoittaa eikä hyödyttää itseäni, paitsi miten Jumala suvaitsee.» Jokaisella kansalla on määräaikansa. Kun heidän aikansa tulee, he eivät voi siirtää sitä tuntiakaan tuonnemmaksi eivätkä liioin jouduttaa sen saapumista.

50. Sano: »Jos Jumalan rangaistus yllättäisi teidät yöllä tai päivällä, niin soisivatko syntiset sen itselleen nopeammin ehtivän?

51. Vai uskotteko siihen vasta silloin, kun se teidät saavuttaa?» Sano: »Nyt te uskotte, vaikka jo olitte halunneet sen tuloa jouduttaa.»

52. Silloin sanotaan väärämielisille: »Maistakaa ikuista tuskaa; teidät palkitaan vain sen mukaan, mitä olette ansainneet.»

53. Ja he pyytävät sinulta vahvistusta: »Onko se totta?» Sano: »On, Herran nimessä, se on täyttä totta; ja te ette voi paeta.»

54. Jos mikä hyvänsä sielu, joka on tehnyt vääryyttä, omistaisi kaiken, mitä maan päällä on, hän tarjoaisi sen varmasti lunnaiksi puolestaan, ja kun he näkevät tuomion, he ilmaisevat katumuksensa. Heidän asiansa ratkaistaan totuuden mukaan, eikä heille vääryyttä tehdä.

55. Totisesti, eikö kaikki, mikä on taivaassa ja maan päällä, kuulu Jumalalle? Totisesti, eikö Jumalan lupaus pysy? Mutta useimmat heistä ovat tietoa vailla.

56. Hän antaa elämän, ja Hän antaa kuoleman, ja Hänen luokseen olette kaikki luodut palaamaan.

57. Oi ihmiset! Totisesti, olette saaneet Herraltanne kehoituksen ja parannuksen rintanne vaivoihin sekä johdatuksen ja laupeuden uskovaisille.

58. Sano: »Jumalan mielisuosiosta ja Hänen armostaan.» Tästä ihmiset iloitkoot. Tämä on parempi kuin kaikki, mitä he ovat ahnehtineet.

59. Sano: »Oletteko ajatelleet, mitä Jumala on teille lähettänyt ravinnoksi? Toisia aineita te pidätte lain sallimina, toisia kiellettyinä.» Sano: »Onko Jumala antanut teille luvan tehdä näin, vai sepitättekö valhetta Jumalaa vastaan?»

60. Ja jotka sepittävät valhetta Jumalaa vastaan, millaiseksi kuvittelevat he ylösnousemuksen päivän? Totisesti, Jumala on armon Herra ihmisiä kohtaan, mutta useimmat heistä eivät ole kiitollisia.

61. Ja sinä (oi Muhammed!) et toimi missään asioissa etkä lue Jumalan puolesta julki osaakaan Koraanista, ettekä te ihmiset suorita tekoakaan Meidän pitämättä teistä vaaria sitä tehdessänne. Ei edes pienintä hiukkasta maan päällä tai avaruudessa voida kätkeä sinun Herrasi katseilta, eikä ole olemassa sitä pienempää eikä suurempaa, jota ei olisi selvässä (Jumalan tiedon) Kirjassa.

62. Totisesti niillä, jotka ovat lähellä Jumalaa, ei ole mitään pelkoa, eikä heidän tarvitse murehtia.

63. Jotka uskovat Jumalaan ja harjoittavat hartautta,

64. heille kuuluvat ilon sanomat tämän maailman elämässä ja tulevassa. Jumalan sanoja ei voida muuttaa. Tämä on heidän voitonriemunsa.

65. Älköön heidän puheensa sinua surettako. Totisesti, kunnia kuuluu kokonaan Jumalalle; Hän on kaikkikuuleva, kaikkitietävä.

66. Totisesti, eivätkö kaikki, taivaassa olevat ja maan päällä olevat, kuulu Jumalalle? Ja ne, jotka huutavat Jumalan asemesta epäjumalia, seuraavat vain kuvitelmiaan eivätkä tee muuta kuin valehtelevat.

67. Juuri Jumala on luonut yön voidaksemme silloin levätä ja päivän valon lähteeksi. Totisesti, tässä on selvät merkit niille. jotka tarkkaavat.

68. He sanovat: »Jumala on hankkinut itselleen lapsen.» Hänelle olkoon kunnia. Hän on riippumaton. Hänelle kuuluu kaikki, mikä on taivaassa ja maan päällä. Teillä ei ole mitään valtuutta sanoa näin: vai puhutteko Jumalasta sellaista, mitä ette tiedä?

69. Sano: »Totisesti, ne jotka sepittävät valhetta Jumalaa vastaan, eivät menesty.»

70. Heidän nautintonsa tässä maailmassa on ajallista, ja sitten heidän on palattava takaisin Meidän luoksemme. Silloin Me annamme heidän maistaa ankaraa tuskaa epäuskonsa takia.

71. Esitä heille kertomus Nooasta, kun hän sanoi kansalleen: »Oi kansani! Jos minun esiintymiseni ja muistutukseni Jumalan merkeistä ovat teille raskaat, koska minä luotan Jumalaan, niin toimikaa silloin yhdessä ja huutakaa epäjumalianne, älkääkä epäröikö hankkeessanne, vaan pankaa se täytäntöön minua vastaan viivyttelemättä!

72. Jos te sitten käännytte takaisin, en vaadi mitään hyvitystä. Minun hyvitykseni on yksin Jumalan käsissä, onhan minun sallittu kuulua oikeauskoisiin (muslimeihin).»

73. Mutta he valehtelivat häntä vastaan, ja silloin Me pelastimme hänet ja hänen kanssaan arkissa olleet. Me teimme heistä suvun jatkajat ja hukutimme ne, jotka selittivät Meidän merkkimme valheeksi. Katso siis, millainen oli niiden loppu, joita oli varoitettu.

74. Sittemmin nostimme Me hänen jälkeensä profeettoja kansojensa keskuuteen, ja he toivat näille selvät todistukset, mutta eivät nämä ottaneet uskoakseen siihen, mitä olivat aikaisemmin kutsuneet valheeksi. Tällä tavoin Me sinetöimme niiden sydämet, jotka syntiä tekevät.

75. Heidän jälkeensä annoimme Me Mooseksen ja Aaronin mennä Faraon ja hänen päällikköjensä luo mukanaan Meidän merkkimme, mutta he suhtautuivat niihin ylimielisesti ollen syntisiä ihmisiä.

76. Niinpä kun Me lähetimme totuuden heidän luokseen, he sanoivat: »Aivan varmasti tämä on ilmeistä taikuutta.»

77. Mooses sanoi: »Näinkö puhutte totuudesta, kun se saavuttaa teidät? Onko tämä taikuutta? Taikurit eivät milloinkaan menesty.»

78. He sanoivat: »Oletko tullut luoksemme käännyttääksesi meidät pois siitä, mihin olemme nähneet esi~isiemme turvautuneen, ja saattaaksesi maan valtiuden teidän kahden käsiin? Me emme aio teihin uskoa.»

79. Ja Farao sanoi: »Tuokaa eteeni jokainoa taitava noita!»

80. Ja kun taikurit olivat saapuneet, Mooses sanoi heille: »Heittäkää maahan, mitä aiotte heittää!»

81. Kun he olivat niin tehneet, Mooses sanoi: »Se, mitä olette saaneet aikaan, on noituutta. Totisesti, Jumala on tekevä sen mitättömäksi. Totisesti, Jumala ei edistä pahuudentekijäin toimia.»

82. Jumala on vahvistava totuuden sanainsa voimalla, vastoin syntisten tahtoakin.

83. Mutta paitsi eräitä hänen kansansa nuoria eivät ketkään uskoneet Moosekseen, koska he pelkäsivät Faraon ja hänen johtomiestensä vainoavan heitä. Farao oli todellakin itsevaltias maassa ja hän kuului niihin, jotka toimivat hillittömästi.

84. Mooses sanoi: »Oi kansani, jos uskotte Jumalaan, luottakaa Häneen, mikäli olette oikeauskoisia.»

85. Ja niin he sanoivat: »Jumalaan me luotamme. Oi Herramme, älä salli tämän väärämielisen kansan meitä vainota!

86. Pelasta meidät armossasi tästä uskottomasta kansasta!»

87. Me annoimme Moosekselle ja hänen veljelleen tämän ilmoituksen: »Te kaksi, varustakaa kansallenne taloja Egyptissä, tehkää niistä oikeita rukoushuoneita ja ylläpitäkää hartauden harjoittamista sekä julistakaa iloista sanomaa oikeauskoisille!»

88. Mooses sanoi: »Herra! Totisesti olet suonut Faraolle ja hänen johtomiehilleen hyvinvointia ja rikkauksia tämän maailman elämässä. Herra, he saavat kansan luopumaan Sinun tieltäsi. Herra, pyyhi pois heidän rikkautensa ja koveta heidän sydämensä, niin että he eivät usko, ennen kuin näkevät tuskallisen tuomionsa! »

89. Hän sanoi: »Sinun rukouksesi on jo kuultu. Pysykää te kaksi siis lujina älkääkä seuratko niiden menoa, jotka ovat tietoa vailla.»

90. Me annoimme Israelin lasten kulkea meren poikki, ja silloin Farao sotajoukkoineen seurasi heitä sorron- ja vallanhaluisena, kunnes hän joutui veden valtaan ja sanoi: »Minä uskon, ettei ole olemassa muuta jumaluutta kuin Hän yksin, johon Israelin lapset uskovat. Minä myös tunnustaudun oikeauskoiseksi.»

91. »Nyt kylläkin! Mutta ennen olet ollut tottelematon ja kuulunut väärintekijöihin.

92. Siksi Me tahdomme tänä päivänä pelastaa pinnalle ruumiisi, jotta olisit muistomerkkinä sille, joka on sinun seuraajasi.» Mutta useimmat ihmiset eivät välitä Meidän merkeistämme.

93. Me todella järjestimme Israelin lapsille hyvät asuinsijat ja varustimme heidät hyvällä ravinnolla, eivätkä he olleet eripuraisia ennen kuin paisuivat tiedossaan. Totisesti, Herrasi on ylösnousemuksen päivänä ratkaiseva sen, mistä he kiistelivät.

94. Jos sinä epäilet sitä, minkä olemme sinulle ylhäältä lähettänyt, niin kysy niiltä, jotka ennen sinua lukivat Kirjaa. Totuus tuli sinulle Herraltasi; sentähden älä kuulu niihin, jotka kiistelevät.

95. Äläkä kuulu niihin, jotka selittävät valheeksi Jumalan merkit, ettet joutuisi kadotettujen joukkoon.

96. Totisesti, ne, joita vastaan Herran sana on tullut sitovaksi, eivät usko,

97. vaikkapa kaikkinaisia merkkejä heille annettaisiin, ennenkuin he näkevät tuskallisen tuomionsa.

98. Minkä tähden ei yksikään kaupunki, lukuunottamatta Joonaan kansaa, uskonut ajoissa, niin että sen uskosta olisi koitunut jotakin hyötyä? Kun he uskoivat, niin Me päästimme heidät häpeällisen tuskan alta tässä maallisessa elämässä ja annoimme heidän nauttia jonkin aikaa.

99. Jos Herrasi olisi niin tahtonut, niin kaikki, jotka maan päällä ovat, olisivat yhdessä uskoneet. Tahdotko sinä pakottaa ihmisiä tulemaan oikeauskoisiksi?

100. Ei yksikään sielu voi uskoa muuten kuin Jumalan tieten. Ja Hän langettaa rangaistuksen niille, jotka ovat ymmärtämättömiä.

101. Sano: »Katso mitä on taivaassa ja maan päällä!» Mutta merkit ja varoitukset eivät auta vähääkään ihmisiä, jotka eivät usko.

102. He odottavat ainoastaan sellaista, mitä tapahtui heidän edeltäjiensä päivinä. Sano: »Odottakaa siis! Totisesti minä olen odottava teidän rinnallanne.»

103. Silloin Me pelastamme lähettiläämme ja ne, jotka uskovat. Meidän velvollisuutemme on pelastaa uskovaiset.

104. Sano: »Oi ihmiset! jos epäilette minun uskoani, niin tietäkää, että minä en palvele niitä, joita te palvelette Jumalan vertaisina, vaan minä palvelen Jumalaa, joka on antava teille täyden palkkanne, ja minut on määrätty kuulumaan niihin, jotka uskovat.»

105. Sinut on myös määrätty elämään totisessa uskossa, mieleltäsi vilpittömänä. Äläkä kuulu pakanoitten joukkoon.

106. Älä huuda avuksesi Jumalan vertaisena sellaista, mikä ei sinua hyödytä eikä vahingoita, sillä jos näin teet, olet kuuluva väärämielisten joukkoon.

107. Jos Jumala lyö sinua jollakin vaivalla, ei kukaan muu paitsi Hän voi sitä pois ottaa. Ja jos Hän tarkoittaa sinulle jotakin hyvää, ei kukaan voi Hänen armoaan pois kääntää. Hän antaa sen kohdata palvelijoistaan ketä Hän suvaitsee. Sillä Hänellä on kaikki anteeksiantamus ja kaikki armo.

108. Sano: »Oi ihmiset! Totisesti, Herranne on lähettänyt teille totuuden. Ketä tahansa ohjataankin, on se johdatusta hänen oman sielunsa hyväksi, mutta kuka ikinä menee kadotukseen, hän hukkuu vastoin omaa parastaan. En minä ole teidän vartijanne.»

109. Seuraa sitä, mihin olet määrätty, ja pysy lujana kunnes Jumala on tuomitseva, sillä Hän on tuomareista paras.

SISÄLLYS