36. Jaa Siin:n Suura


JOHDANTO:

KOLMASKYMMENES KUUDES SUURA: Jaa Siin Ilmoitettu Mekassa (83 jaetta )

Jaa Siin saa nimensä kahdesta arabialaisesta kirjaimesta, jotka muodostavat ensimmäisen jakeen ja joiden yleisimmin otaksutaan tarkoittavan: Jaa Insaan (»!Oi ihminen»). Tätä suuraa pidetään erikoisessa arvossa, ja se luetaan vastoinkäymisen, sairauden ja paastoamisen aikoina sekä kuoleman lähestyessä.
Suura on Mekan kauden keskivaiheilla.

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.

1. Oi ihminen!

2. Kautta Koraanin, jonka viisaus täyttää,

3. olethan totisesti yksi sananjulistajista

4. ja vaellat oikealla tiellä.

5. Tässä on ilmoitus mahtavalta, laupiaalta,

6. jotta voisit varoittaa kansaa, jonka esi-isiä ei varoitettu ja joka on välinpitämätön.

7. Sana on käynyt todeksi, että enin osa heistä on uskon hylännyt.

8. Kahleet Me olemme totisesti kietonut heidän kaulansa ympäri aina heidän leukansa korkeudelle, niin että heidän päänsä ovat pystyyn pönkitetyt.

9. Ja Me olemme asettanut esteen heidän eteensä ja esteen heidän taaksensa sekä heittänyt verhon heidän ylitsensä peittäen heidän näkönsä.

10. Yhdentekevää on heille varoitatko heitä vai et, sillä he eivät usko.

11. Varoittaa voi vain sitä, joka nuhteesta vaarin ottaa ja sisimmässään Armahtajaa pelkää; sellaiselle julista anteeksiantoa ja suurta palkintoa.

12. Totisesti Me herätämme kuolleet eloon ja pidämme kirjaa kaikista heidän teoistaan, jopa heidän jalkojensa jäljistäkin; ja kaiken tämän olemme selvästi kirjoittanut.

13. Esitä heille vertaus sen kaupungin asukkaista, johon sanansaattajamme saapuivat.

14. Kun Me lähetimme kaksi heidän luoksensa, torjuivat he pois nämä, ja kun Me vahvistimme heitä kolmannella ja kaikki vakuuttivat: »Me olemme totisesti (Jumalan) julistajia»,

15. Niin he sanoivat: »Ette ole muuta kuin kuolevaisia, kuten me itsekin, eikä hyvä Jumala ole mitään ilmoitustaan teille uskonut; te vain valehtelette.»

16. Nämä vastasivat: »Herramme tietää, että varmasti olemme Hänen julistuksensa tuojia teille,

17. eikä meillä ole muuta mielessämme kuin toimittaa perille selvä viestimme.»

18. He sanoivat: »Me aavistamme teidän tulostanne koituvan meille pahaa; ellette lakkaa, me kivitämme teidät ja tuotamme teille tuskallisen lopun.»

19. Nämä selittivät: »Itsestänne teistä kohtalonne johtuu eikä siitä, että me teitä varoitamme. Totisesti olette mieletöntä väkeä.»

20. Silloin riensi sinne juosten eräs mies ja huusi: »Kansa, ota vaari viestintuojista;

21. seuratkaa sitä, joka ei pyydä palkkiota teiltä, sillä lähettiläät ovat oikean tien vaeltajia.

22. Mistä syystä en palvelisi Häntä, joka antoi minulle elämän? Hänen tykönsähän teidätkin jälleen palautetaan.

23. Omaksuisinko Hänen lisäkseen jumalia, joiden suojelus ei minua vähääkään auttaisi ja jotka eivät kykenisi minua pelastamaan, jos hyvä Jumala minulle lähettäisi koettelemuksen.

24. Silloinhan olisin ilmeisesti harhassa.

25. Minä totisesti uskon teidän Herraanne, ja siksi kuulkaa minua!»

26. Ja sana tuli: »Astu sisään autuuden tarhaan!» Hän sanoi: »Voi, jospa kansani tietäisi,

27. miksi Herra antoi minulle anteeksi ja liitti minut armoitettujen joukkoon!»

28. Ja tämän todistajan puhuttua Me emme taivaasta syössyt tämän kansan päälle enkelien rankaisevaa joukkoa; niin emme kostoamme lähetä.

29. Ei muuta tapahtunut, kuin ääni kuului, ja katso, he vaikenivat.

30. Voi näitä palvelijoita! Milloin sananjulistaja saapuukin heidän tykönsä, he vain pilkkaavat häntä.

31. Eivätkö he tiedä, kuinka monta sukupolvea Me olemme jo ennen heitä tuhonnut siksi, etteivät he kääntyneet lähettiläittemme puoleen.

32. Ja ne kaikki tuodaan varmasti Meidän eteemme.

33. Heille olkoon tunnusmerkiksi kuollut maa. Me vuodatamme siihen eloa ja nostamme siitä esiin viljaa, jota he syövät.

34. Ja Me kasvatamme palmupuistoja sekä viinitarhoja ja Me vedämme esille lähteitä sitä kastelemaan,

35. jotta he söisivät sen hedelmiä sekä mitä heidän kätensä valmistaneet ovat. Eikö heidän siis tule olla kiitollisia?

36. Ylistys Hänelle, joka loi kaiken, mitä maasta kasvaa, sekä heidän tuntemansa lajit että nekin, joita he eivät tunne.

37. Yökin on heille tunnusmerkkinä. Yöstä vedämme päivän erilleen, ja katso, pimeys peittää heidät.

38. Aurinkokin kulkee vain määrätyn ratansa, noudattaen kaikkivaltiaan, kaikkitietävän käskyä.

39. Kuulle Me olemme sen vaiheet määrännyt, kunnes se muuttuu vanhan, kuivan palmunoksan näköiseksi.

40. Eikä auringon ole sallittu kulkea kuuta nopeammin, yhtä vähän kuin yön on sallittu niellä päivää; vaan kaikki kulkee omaa rataansa.

41. Vielä on sekin heille tunnusmerkiksi, että Me annamme laivojen kantaa heidän jälkeläisiään

42. ja muitakin aluksia olemme heille luonut, joilla he voivat matkustaa,

43. vaikka Me voisimme, jos tahtoisimme, hukuttaa heidät veteen, eikä heille löytyisi pelastajaa eikä pakotietä,

44. mutta armostamme Me sallimme heidän elää määräpäivään asti.

45. Heille sanotaan: »Varokaa sitä, mikä on teillä edessänne, ja varokaa sitä, mikä on takananne, jotta armo tulisi osaksenne.

46. Ja heidän Herransa viesteistä tuskin yksikään heille saapuu heidän sitä hylkäämättä.

47. Ja kun heille sanotaan: »Uhratkaa siitä, mitä Jumala on teille suonut!», niin uskottomat sanovat uskovaisille: »Miksi olisi meidän ruokittava niitä, jotka Jumala kuitenkin voisi ravita, jos vain tahtoisi? Te olette ilmeisen harhan vallassa.»

48. Ja vielä he kysyvät: »Koska oikeastaan tulee tapahtumaan se, millä te meitä uhkaatte, jos totta puhutte?»

49. Heitä odottaa vain äkillinen ääni, joka heidät yllättää vielä heidän väitellessään keskenänsä.

50. Eivät he ehdi edes jälkisäädöstänsä tehdä eivätkä perheittensä luo kiiruhtaa.

51. Ja kun pasuunoihin puhalletaan, niin, katso, he rientävät haudoistaan Herransa luo.

52. Ja he sanovat: »Voi meitä, kuka on meidät nostanut nukkumasijoiltamme ? Tämänhän Armahtaja meille lupasi, ja Hänen sanansaattajansa ovat julistaneet totuutta.»

53. Ja vain ääni kajahtaa, ja katso, heidät kaikki tuodaan Meidän eteemme,

54. eikä sinä päivänä tehdä vähääkään vääryyttä ainoallekaan sielulle; teille punnitaan vain sen mukaan, kuin tekonne ansaitsivat.

55. Sinä päivänä ovat paratiisin asukkaat autuaallisissa toimissaan.

56. Vaimojensa seurassa he ovat varjossa leväten istuimillaan.

57. Siellä nauttivat he hedelmiä ja heillä on kaikkea, mitä haluavat.

58. »Rauhaa!» on heille laupiaan Herran tervehdys.

59. Mutta te, väärintekijät, väistykää loitolle tänä päivänä!

60. Enkö Minä velvoittanut teitä, Aadamin lapset, olemaan palvelematta perkelettä? Totisesti hän on teidän ilmivihollisenne.

61. Ja enkö sen sijaan käskenyt palvelemaan Minua ollaksenne oikealla tiellä.

62. Onhan perkele totisesti johtanut harhaan lukuisia sieluja joukostanne. Kuinka ette sittenkään älynneet?

63. Tämä on helvetti, jolla teitä uhattiin.

64. Käykää nyt siihen tänä päivänä epäuskonne tähden.

65. Ja sinä päivänä sinetöimme Me heidän suunsa, mutta heidän kätensä tulevat meille huitoen puhumaan sekä jalkansa heidän ansaitsemastaan todistamaan.

66. Ja jos Me tahdomme, voimme puhkaista heidän silmänsä; silloin vasta he pyrkisivät löytämään tien, mutta kuinka he näkisivät?

67. Samoin voisimme varmasti, jos tahtoisimme, heidät siihen paikkaan jähmettää, niin etteivät he voisi edemmäksi päästä eivätkä takaisin palata.

68. Jos Me jollekulle suomme pitkän iän, Me annamme hänen vartensa köyristyä; eivätkö he ymmärrä?

69. Emmekä ole hänelle (profeetalle) runoilua opettanut, sillä hänelle se ei ole soveliasta. Hänen sanottavansa on vain varoitus ja selvä Koraani.

70. Hänen on varoitettava jokaista, joka elää haluaa, ja julistetun sanan on osoittauduttava voimakkaaksi uskottomia vastaan.

71. Eivätkö he havaitse, että Me olemme luonut heille karjan luontokappaleittemme joukosta ja totuttanut sen heidän alaisuuteensa?

72. Ja me olemme pannut kotieläimet heitä tottelemaan, niin että he muutamilla ajavat ja muutamia käyttävät ruoaksensa.

73. Tästä kaikesta heille on etua ja he saavat niistä juomiakin; eivätkö he osaa tästäkään kiittää?

74. Mutta he ovat omaksuneet itselleen jumalia ainoan Jumalan rinnalle, saadakseen heiltä apua.

75. Mutta nämä eivät kykene heitä auttamaan, vaikka niitä on laumoittain.

76. Tästä syystä älä anna heidän puheensa itseäsi huolestuttaa; Me tiedämme, mitä he tekevät salaa ja mitä toimivat julkisesti.

77. Eikö ihminen ole huomannut, että Me olemme luonut hänet pienestä elonidusta? Ja katso, kohta hän on valmis kanssamme kiistelemään.

78. Ja hän laittaa Meidän kaltaisiksemme tarkoitettuja kuviaan unohtaen oman luomisensa. Hän sanoo: »Kuka pystyy elämän paluttamaan luihin, kun ne jo ovat lahonneet?»

79. Sano: »Hän niihin elämän palauttaa, joka ne alkujaankin elämään synnytti, sillä Hän sulkee itseensä koko luomakunnan.

80. Hän, joka loi teille tulen, joka voi vihreässä puussakin palaa, niin että sytykkeillä sitä jatkaa saatatte.

81. Eikö Hän, joka loi taivaat ja maan, kykene niiden kaltaisia luomaan? Totisesti! Hänhän on kaiken Luoja, taituri.

82. Kun Hän jotakin aikoo, riittää, että Hän käskee: »Tulkoon!» niin se tulee.

83. Sentähden ylistys olkoon Hänelle, jonka käsissä on valta kaiken yli ja jonka tykö kaikki palautetaan aikanaan.

SISÄLLYS