| 1. |
Nimeen Vuoren
|
| 2. |
ja Pyhän Kirjan,
|
| 3. |
joka on kirjoitettu levitetylle pergamentille,
|
| 4. |
ja temppelin, johon pyhiinvaelletaan,
|
| 5. |
nimeen korkean taivaan laen
|
| 6. |
ja aavan meren,
|
| 7. |
totisesti, Herrasi rangaistus on tuleva;
|
| 8. |
kukaan ei voi sitä välttää.
|
| 9. |
Päivänä, jolloin taivas vavahtaa paikaltaan
|
| 10. |
ja vuoret siirtyvät,
|
| 11. |
voi tuona päivänä niitä, jotka hylkäävät totuuden,
|
| 12. |
niitä, jotka ilkamoivat pitäen turhia puheita,
|
| 13. |
päivänä, jona heidät väkisin ajetaan helvetin tuleen!
|
| 14. |
»Tämä on se tuli, jota te piditte keksintönä.
|
| 15. |
Onko se noituutta vai ettekö näe?
|
| 16. |
Käykää sinne ja kestäkää se tai olkaa kestämättä, se on teille yhdentekevää. Te saatte palkan vain siitä, mitä olette tehneet.»
|
| 17. |
Totisesti ovat ne, jotka karttavat pahaa, puutarhoissa ja autuudessa
|
| 18. |
iloiten Herransa antimista ja siitä, että heidän Herransa pelasti heidät palavan tulen kidutuksesta.
|
| 19. |
Syökää ja juokaa iloiten palkaksi siitä, mitä teitte.
|
| 20. |
He saavat levätä riveihin asetetuilla istuimilla, ja Minä yhdistän heidät puhtaisiin, tummasilmäisiin neitoihin,
|
| 21. |
ja ne, jotka uskovat ja joiden jälkeläiset seuraavat heitä uskossa, Me yhdistämme jälkeläisiiinsä, ja Me emme vähimmässäkään halvenna heidän töitään. Jokainen ihminen on vastuussa siitä, mitä hän on tehnyt.
|
| 22. |
Ja Me varustamme heidät yltäkylläisesti hedelmillä ja lihalla heidän toivomuksiensa mukaan.
|
| 23. |
He ojentavat siellä toisilleen pikarin ilman turhaa puhetta ja syntiä,
|
| 24. |
ja heidän ympärillään on nuorukaisia, kauniita kuin helmet kuoressaan.
|
| 25. |
ja muutamat heistä tekevät toisilleen kysymyksiä,
|
| 26. |
ja he sanovat: »Totisesti pelkäsimme ennen perheittemme vuoksi,
|
| 27. |
mutta Jumala on ollut meille armollinen, ja Hän on pelastanut meidät polttavan tuulen kurituksesta.»
|
| 28. |
Totisesti olemme vain Häntä kutsuneet avuksi; Hän on totisesti lempeä, armollinen.
|
| 29. |
Jatka sentähden kehoituksiasi, sillä Herrasi armosta sinä et ole noita etkä hullu.
|
| 30. |
Vai sanovatko he: »Runoniekka! Me odotamme mitä aika mukanansa tuo.»
|
| 31. |
Sano: »Odottakaa, sillä totisesti kuulun minäkin niihin, jotka odottavat.»
|
| 32. |
Käskeekö heidän järkensä heitä menettelemään näin? Vai ovatko he väärämielisiä ihmisiä?
|
| 33. |
Vai sanovatko he: »Hän on itse sepittänyt sen?» Niin, he eivät usko.
|
| 34. |
Antakoot he sitten itse samanlaisen ilmoituksen, jos rakastavat totuutta.
|
| 35. |
Onko heidät luotu tyhjästä vai ovatko he luojia?
|
| 36. |
Tai ovatko he luoneet taivaat ja maan? Ei, heillä ei ole varmuutta.
|
| 37. |
Tai onko heillä hallussaan Herransa aarteet, tai onko heille annettu ehdoton valta?
|
| 38. |
Tai onko heillä keinot, joilla voivat kuunnella? Tuokoot sitten kuuntelijat selvän todistuksen.
|
| 39. |
Tai onko Hänellä tyttäriä ja teillä poikia?
|
| 40. |
Tai pyydätkö sinä heiltä palkkaa, niin että he kantavat velkojen taakkaa.
|
| 41. |
Tai hallitsevatko he näkymätöntä, niin että he voivat kirjoittaa sen muistiin?
|
| 42. |
Tai tahtovatko he sotaa? Mutta juuri ne, jotka eivät usko. kärsivät sodassa tappion.
|
| 43. |
Tai onko heillä joku muu kuin Jumala? Kunnia olkoon Jumalalle, joka on kaukana siitä, mitä he asettavat Hänen rinnalleen.
|
| 44. |
Ja jos he näkisivät osan taivaasta suistuvan alas, he sanoisivat: »Pilviä päällekkäin!»
|
| 45. |
Jätä heidät siis oman onnensa nojaan, kunnes heidät kohtaa päivä, jolloin salama iskee heihin.
|
| 46. |
Päivä, jolloin heidän ponnistelunsa eivät heitä hyödytä eikä heillä ole mitään apua.
|
| 47. |
Totisesti kuritetaan jumalattomia muullakin tavalla, mutta useimmat heistä ovat tietoa vailla.
|
| 48. |
Odota kärsivällisesti Herrasi tuomiota, sillä totisesti valvovat silmämme sinua, ja kiitä ja ylistä Herraa aamulla noustessasi.
|
| 49. |
Myös yöllä anna Hänelle kunnia ja samoin tähtien taivaalta hälvetessä.
|
