| 1. |
Varma tuho!
|
| 2. |
Mikä on varma tuho?
|
| 3. |
Ja miten saisi sinut käsittämään, mikä varma tuho on?
|
| 4. |
Tamuud ja Aad väittivät, ettei tuomiopäivää tule.
|
| 5. |
Tamuudin kansan tuhosi ärjyvä ukonilma,
|
| 6. |
Aadin tuhosi raivoisa tuuli, joka puhalsi tavattomalla voimalla;
|
| 7. |
se raivosi heidän keskuudessaan seitsemän yötä ja seitsemän päivää suurella voimalla, niin että olisit voinut nähdä ihmisten kaatuvan maahan kuin palmujen ontot rungot.
|
| 8. |
Näetkö heistä jälkeäkään?
|
| 9. |
Farao ja ne, jotka elivät ennen häntä, sekä hävitetyt kaupungit tekivät myös syntiä
|
| 10. |
ollen tottelemattomia Herransa sananjulistajalle; siksi Hän kuritti heitä väkevin ottein.
|
| 11. |
Kun vesi tulvi, Me totisesti annoimme laivan kantaa teitä,
|
| 12. |
teille ojennukseksi ja jotta kuunteleva korva vaarin ottaisi ja muistaisi sen.
|
| 13. |
Kun, puhalletaan yhden ainoan kerran pasuunaan
|
| 14. |
ja maa sekä vuoret kohoavat ja sitten yht'äkkiä vaipuvat murskattuina alas,
|
| 15. |
sinä päivänä on suuri tuho tapahtuva,
|
| 16. |
taivas repeää; sinä päivänä se syöksyy alas.
|
| 17. |
Enkeleitä on oleva ylt'ympäri, ja kahdeksan heistä kantaa yläpuolellaan Herrasi valtaistuinta.
|
| 18. |
Sinä päivänä teidät tuodaan oikeuden eteen, ja yksikään salaisuutenne ei voi jäädä kätköön.
|
| 19. |
Se, jolle kirja on annettu hänen oikeaan käteensä, sanoo: »Tulkaa ja lukekaa kirjani!
|
| 20. |
Totisesti uskon, että koittaa tilinteon päivä.»
|
| 21. |
Ja hän on saava mieluisan elämän,
|
| 22. |
ihanassa puutarhassa,
|
| 23. |
jossa hedelmät ovat käden ulottuvilla.
|
| 24. |
»Syökää ja juokaa mielenne mukaan palkaksi siitä, mitä olette tehneet menneinä päivinä!»
|
| 25. |
Ja hän, jolle kirja on annettu vasempaan käteen, sanoo: »Oi, jospa en olisi kirjaani milloinkaan saanut,
|
| 26. |
ja jospa en olisi koskaan joutunut kokemaan, mitä tilinteko on!
|
| 27. |
Oi, jospa kuolema olisi ollut kaiken loppu!
|
| 28. |
Rikkauteni ei minua lainkaan hyödytä,
|
| 29. |
valtani on minulta häipynyt.»
|
| 30. |
»Ottakaa hänet, sitokaa hänet
|
| 31. |
ja heittäkää sitten helvettiin!
|
| 32. |
Kytkekää hänet kahleisiin, joiden pituus on seitsemänkymmentä kyynärää!
|
| 33. |
Totisesti, hän ei uskonut Jumalaan, suureen,
|
| 34. |
eikä kehoittanut ravitsemaan köyhiä;
|
| 35. |
sentähden hänellä ei ole yhtään ystävää tuona päivänä
|
| 36. |
eikä muuta ruokaa kuin likavesi,
|
| 37. |
jota vain jumalattomat nielevät.»
|
| 38. |
Mutta ei! Vannon kaiken sen nimessä, mitä näette
|
| 39. |
ja mitä eivät silmänne näe:
|
| 40. |
Totisesti, se on kunnioitettavan sananjulistajan sana
|
| 41. |
eikä mitään runoilijan puhetta - vähän te uskotte -
|
| 42. |
ei se liioin ole mitään ennustelijan puhetta - vähän te käsitätte -
|
| 43. |
se on ilmoitus Jumalalta, maailman Herralta.
|
| 44. |
Ja jos profeetta olisi sepitellyt runoja Meistä,
|
| 45. |
olisimme totisesti tarttunut häntä oikeaan käteen
|
| 46. |
ja katkaissut häneltä suuren valtasuonen,
|
| 47. |
teidän kenenkään voimatta Meitä siitä estää.
|
| 48. |
Tämä on totisesti muistutus niille, jotka karttavat pahaa.
|
| 49. |
Ja Me totisesti tiedämme, että joukossanne on sellaisia, jotka julistavat totuuden valheeksi,
|
| 50. |
ja totisesti tuleva tuomio on surkea asia epäuskoisille,
|
| 51. |
mutta se on totisesti varma todellisuus.
|
| 52. |
Ylistä siis Herrasi, suuren, nimeä!
|
