| 1. |
Eräs tiedonhaluinen kyseli, millainen on kuritus, joka on tuleva
|
| 2. |
epäuskoisten osaksi. Ei kukaan voi sitä estää.
|
| 3. |
Se tulee Jumalalta, nousevain portaitten Herralta.
|
| 4. |
Enkelit ja henki nousevat Hänen tykönsä päivänä, jonka pituus on viisikymmentä tuhatta vuotta.
|
| 5. |
Osoita siis jaloa kestävyyttä!
|
| 6. |
He kuvittelevat sen olevan kaukana,
|
| 7. |
mutta Me näemme sen läheltä.
|
| 8. |
Sinä päivänä, jolloin taivas on oleva kuin sulaa kuparia
|
| 9. |
ja vuoret kuin villaa,
|
| 10. |
jolloin ystävä ei kysy ystävää,
|
| 11. |
vaikka he näkevät toisensa. Syyllinen toivoisi tuona päivänä vapautuvansa vaivasta uhraamalla lapsensa,
|
| 12. |
vaimonsa ja veljensä,
|
| 13. |
sukulaisensa, jotka antoivat hänelle suojaa,
|
| 14. |
jopa kaikki, jotka maan päälle on luotu, kunhan hän niiden avulla lunastaisi itsensä.
|
| 15. |
Ei mitenkään! Sillä katso, tämä on leimuava liekki,
|
| 16. |
joka raastaa pois ihon
|
| 17. |
ja vaatii omakseen sen, joka kääntyi pois ja pakeni
|
| 18. |
ja joka ahnaasti kokosi rikkautta.
|
| 19. |
Totisesti on ihminen luotu epävakaiseksi mieleltään:
|
| 20. |
Kun jokin paha kohtaa häntä, hän on kärkäs valittamaan,
|
| 21. |
mutta kun jotakin hyvää annetaan hänen osalleen, hän on kiittämätön,
|
| 22. |
lukuunottomatta niitä, jotka rukoilevat,
|
| 23. |
jotka uskollisesti suorittavat rukouksensa,
|
| 24. |
niitä, joiden rikkaudessa on määrätty osa
|
| 25. |
kerjäläistä ja osatonta varten;
|
| 26. |
niitä, jotka uskovat tuomion päivään,
|
| 27. |
ja jotka pelkäävät Herransa kuritusta
|
| 28. |
ei kukaan, totisesti, saata säästyä kuritukselta, joka on heidän Herraltansa tuleva,
|
| 29. |
sekä lukuunottamatta niitä, jotka hillitsevät halujaan
|
| 30. |
paitsi vaimojensa ja orjattariensa suhteen, koska heissä silloin ei ole moittimista.
|
| 31. |
Toisin on niiden, jotka pyrkivät ylittämään tämän, sillä ne ovat lain rikkojia.
|
| 32. |
Ne, jotka ovat rehellisiä sopimuksissaan ja siinä, mitä heidän huostaansa on uskottu,
|
| 33. |
jotka ovat vilpittömiä todistaessaan
|
| 34. |
ja jotka ahkeroivat hartauden harjoituksissa,
|
| 35. |
saavat elää paratiisin kunniassa.
|
| 36. |
Mutta mitä ajattelevat uskottomat, jotka avosilmin rientävät sinun edelläsi,
|
| 37. |
oikealta ja vasemmalta, ryhmä toisensa jälkeen?
|
| 38. |
Kuvitteleeko heistä kukin pääsevänsä autuuden puutarhaan?
|
| 39. |
Totisesti ei! Totisesti he tietävät, mistä Me olemme luonut heidät.
|
| 40. |
Mutta ei! Vannon idän ja lännen Herran nimessä: »Totisesti Me voimme
|
| 41. |
nostaa heidän sijalleen ne, jotka ovat heitä paremmat, eikä Meitä voi tästä mikään estää.
|
| 42. |
Anna siis heidän jäädä turhien puheittensa varaan ja laskea leikkiä, kunnes heitä katsoo silmästä silmään se päivä, joka on heille ennustettu.
|
| 43. |
Sinä päivänä he tulevat esiin haudoistaan kiirehtien, aivan kuin maalia kohti kiitäen,
|
| 44. |
silmät maahan luotuina, häpeän valtaamina. Tämä on se päivä, joka heille ennustettiin.
|
