Vastaus: Termiä keskipäivä (noon) käytetään väljästi tarkoittamaan klo 12.00:a, mutta maantieteessä ja tähtitieteessä "keskipäivä" tarkoittaa sitä ajankohtaa, jolloin aurinko on korkeimmalla taivaalla eli lakikorkeudessaan matkallaan noususta laskuun.Tämä aika muuttuu päivästä toiseen. Zawwaal on islamissa se vaihe, jolloin aurinko on ohittanut lakikorkeutensa. Siihen, että auringon kiekko ohittaa kokonaan astronomisen keskipäivän kuvitellun linjan, kuluu muutama minuutti keskipäivästä. Zuhr-rukoukselle 5 minuuttia astronomisen keskipäivän jälkeen on hyvä tarkkuus, sillä zawwaal-aikana (astronomisen keskipäivän aikaan) rukoileminen on haram.

Vastaus: Auringonlaskun määritelmä islamissa, ja Maghrib-ajan alkaminen, poikkeaa hiukkasen astronomisesta auringonlaskun määritelmästä. Tähtitieteessä se on silloin, kun aurinko on juuri ja juuri hävinnyt horisontin taakse sitä maan tasalta tarkkailtaessa, kun oletetaan maa täysin pyöreäksi ja tasaiseksi ja että ilmakehässä vallitsee tietty lämpötila, paine ja kosteus, jotka kaikki vaikuttavat valon taittumiseen. Islamilainen Maghribin määritelmä on se, kun läntisestä horisontista katsottuna aurinko juuri peittyy horisontin taakse, valon taittumisen ollessa havaittavissa. Tähän voi vaikuttaa vallitseva lämpötila, paine ja kosteus, ja se, viettääkö kyseinen paikka alaspäin kohti horisonttia vai onko maa tasainen. Tähtitieteessä auringonlasku määritetään olettamalla maa täysin pyöreäksi (mitä se ei ole) ja maaperä kohden läntistä horisonttia täysin vaakasuoraksi (mitä se ehkä ei ole). Siksi ainakin 3 minuuttia olisi lisättävä astronomisen auringonlaskun aikaan, jotta saadaan islamin auringonlaskun aika eli Maghrib. Tähän 3 minuutin lisäykseen on kolme syytä:

1. Laskelmat on tehty tietystä pituus- ja leveysakselin kohdasta, ja havainnoija on useimmissa tapauksissa jopa 15 mailin päässä tuosta pisteestä.

2. Valon taittuminen ilmakehässä vaihtelee ilmakehän tiheyden muuttuessa lämpötilan, paineen ja kosteuden mukaan.

3. Maanpinta saattaa viettää kohti läntistä horisonttia, kun taas laskelmat on tehty tasaisen maanpinnan oletuksella.

Vastaus: Tarkoittamasi vaihtelu ei ole hälyttävää. On muistettava, että profeetan (saas) aikaan ei ollut kelloja. Käytäntö vaihteli paljon, jopa siinä määrin, että Sahaabat (RA) rukoilivat Fajrin joko Ghalas-aikaan (yön pimeydessä, johon sekoittui vähän valoa) tai Isfaar-aikaan (kun on jo huomattavan valoisaa). Näiden hetkien välillä oli yli puoli tuntia. Koraani mainitsee Fajrin aikana, jolloin voi erottaa mustan langan valkoisesta. Joku Sahabi (RA) nähtiin tosiasiassa ottavan kaksi lankaa ja yrittävän erottaa niitä, mutta profeetta (saas) selitti hänelle, että se ei ollut Sharian tarkoitus. Se tarkoittaa hetkeä, jolloin hyvin heikko aamun valo alkaa levitä horisonttiin yön pimeydessä. Tätä ilmiötä ei voida aivan kiistattomasti mitata. Samaten Ishasta hadith mainitsee Shafaqin häviämisen. Shafaq ei ole senkaltainen ilmiö, jota voitaisiin tarkasti mitata.

Muslimit alkoivat tehdä laskelmia rukousajoista vasta kellojen keksimisen jälkeen 1800-luvulla. Koraanin ja hadithien mainitsemia Fajrin ja Ishan ajankohtia ovat nykyisin havainnoineet tieteellisesti useat muslimiryhmät eri puolilla maailmaa (Englannissa, Pakistanissa, USA:ssa, Karibian saarilla, Etelä-Afrikassa ja Australiassa). Nuo havainnot ovat paljastaneet meille, että Fajr-aika alkaa auringon ollessa 13,5 - 14 astetta horisontin alapuolella. Näkemäsi vaihtelevat ajat perustuvat Fajr/Ishaa koskeviin laskelmiin, joiden mukaan aurinko on silloin horisontin alapuolella 15^o/15^o (ISNA), 18^o/17^o (World Islamic League), 18^o/18^o (Karachi), 19^o/17^o Umm al-Qura) ja 19,5^o/90 minuuttia (Egypti). Vaihtelu on paljon vähäisempää kuin mitä se profeetan (saas) aikana oli. Älä anna noiden eroavuuksien häiritä. Mikä tahansa niistä tai ne kaikki ovat OK. Varovaisuuden hengessä jotkut muslimit ovat valinneet suuremmat arvot kuin havaitut 13,5^o tai 14^o.

Muista, että Maghribin ajankohdassa ei voi olla vaihtelua, mutta Fajrin ja Ishan aikoja ei ole niin tarkoin määritelty Koraanissa tai haditheissa. Allah (swt) on antanut meille suuren huojennuksen Fajrin ja Ishan aikojen suhteen. Tätä tulisi pitää siunauksena eikä taakkana.

Yllä sanottu ei kuitenkaan päde niihin leveysasteisiin, jotka ylittävät 45 astetta, jolloin tiettyinä päivinä kesäisin tai talvisin aurinko joko ei laske lainkaan 15 astetta alle horisontin taikka se laskee niin myöhään yöllä, että Ishan ja Fajrin rukoilemisesta oikeaan aikaan tulee käytännössä hankalaa. Näihin tilanteisiin voidaan soveltaa erityistä harkintaa, jota menneiden vuosisatojen oppineet, 'Ulemaa of Fiqh', ovat ehdottaneet. Sen mukaan Fajr olisi 1/7 yöstä ennen auringonnousua ja Isha 1/7 yöstä auringonlaskun jälkeen. Joissakin tapauksissa tämäkin voi olla epäkäytännöllistä, jolloin Fajrin ja Ishan ajat mukautetaan muihin vuoden päiviin juuri ennen ja jälkeen näitä erityisen hankalia päiviä kesällä ja talvella. Silloin ajat ovat suunnilleen samat, jotka pätevät viereisillä leveysasteilla, joilla kelvolliset ajat voidaan mitata.

Vastaus: Hanafilaisen fiqhin mukaan Fajr loppuu 5 - 10 minuuttia ennen auringonnousua. Zuhrin aika alkaa noin 5 minuuttia zawwaalin jälkeen ja loppuu Asrin alkaessa. Asr loppuu 5 - 10 minuuttia ennen Maghribia. Maghrib loppuu Ishan alkaessa. Isha loppuu Fajrin alkaessa, mutta on on suositeltavaa olla viivyttämättä sitä yli keskiyön.

Lähde: http://www.moonsighting.com/