Miksi korko on kielletty islamissa?
"Riba on Haram islamissa". Mitä se tarkoittaa? Aluksi määritelkäämme
joitakin käsitteitä. Islam tekee eron "Halalin" ja "Haramin" välille.
Sana Halal tarkoittaa arabiaksi "sitä, minkä Jumala on sallinut"
ja siksi kukaan toinen ei voi sitä kieltää. Haram taas tarkoittaa
"sitä, minkä Jumala on kieltänyt" eikä kukaan muu siis voi tehdä
sitä sallituksi. Sana "Riba" tarkoittaa "lisääntymistä" ja sitä
käytetään mm. kuvaamaan lainan korkoa. Lyhyesti sanottuna Riba on
Haram islamissa. Tämä tarkoittaa, että "Jumala on kieltänyt koron
islamissa." Mutta voidaanko kaikkea lisäystä pitää Ribana? Koraani
vastaa tähän seuraavasti:
-
- "Jumala on sallinut kaupan ja kieltänyt
koronkiskomisen"
(Koraani 2:275)
Tämä tarkoittaa, että kaupankäynnistä saatava voitto ei ole Riba,
vaikka se merkitseekin lisäystä. Kuinka asiat voidaan erottaa?
- Riban tarkoittama lisäys on rahasumman kasvua ajan kulumisen
tuloksena, kun taas kaupankäynnin voitto on lisäystä, joka vastaa
niitä ponnisteluja, joita on tehty jonkin tavaran valmistamiseksi
joko itse tai jonkun muun toimesta. Se on siis lisäystä, joka
kannustaa tavaran valmistajaa tekemään siitä yhä paremman ja
sen myyjää antamaan yhä parempaa palvelua.
- Riba on saman asian lisäystä, eli rahan vaihtamista rahaan.
Raha ei ole mikään hyödyke, jota myydään, vaan se on vain väline,
kun taas kaupasta saatava lisäys tulee rahan vaihtamisesta tavaraan,
eli ne ovat eri asioita. On käytännössä mahdotonta mitata tarkalleen,
kuinka paljon jokin hyödyke tulee maksamaan.
- Voittoa saadaan sen kerran, kun tavara myydään. Sen edellytetään
olevan hyödyksi pidemmän ajan. Jos taas lainataan rahaa Riban
periaatteella, voi lainan jo loppuessa Riba jatkaa kasvamistaan
loputtomiin.
- Kaupankäynnissä on kahdenlaisia riskejä. Ensiksikin hinnat
voivat laskea tai voi olla, että tavarat eivät ensinkään mene
kaupaksi. Toiseksi tavarat voivat vahingoittua, tuhoutua tai
tulla käyttökelvottomiksi ajan myötä. Lainatun rahan kyseessä
ollessa sitä vastoin edellytetään, että ne aina maksetaan takaisin
ja sitä takaamassa on aina vakuudet. Niiden, jotka elävät koroilla,
ei tarvitse nähdä vaivaa! Voi istua kotona kaikessa rauhassa
ja tulot ovat taatut.
Islamin sääntö on, että raha ei voi tuottaa rahaa, kun taas rahalla
voi työn kautta ansaita lisää rahaa; mutta se voi yhtä hyvin vähetä
eli tuottaa tappiota. Se, joka on valmis hyväksymään mahdollisen
tappion, on oikeutettu ottamaan vastaan myös mahdollisen voiton.
Jos jollakin on rahaa, mutta ei pätevyyttä jonkin projektin aloittamiseksi,
hän voi antaa sen muiden tehtäväksi, ja heidän suhdettaan säätelee
sopimus. Mutta ehtona on se, että rahan sijoittaja jakaa samalla
tavalla sekä voiton että tappion eikä hän ole vain passiivinen investoija,
vaan osakas, joka kantaa oman vastuunsa, jos jokin menee pieleen.
Tällainen suhde kannustaa sijoittamaan vapaaehtoista pääomaa ja
antaa idearikkaille, mutta rajallisen varallisuuden omaaville nuorille
mahdollisuuden toteuttaa ideoitaan.
- Mutta jos kyse on vain voitosta ja tappiosta, voidaanko siinä
tapauksessa sellaisia pelejä, kuten lotto, pitää Halalina? Ei
voida. Ero on todellakin suuri, sillä ensin kuvattu on riskinottoa
tuotannossa ja työprosessissa, jotka ovat hyödyllisiä, kun taas
jälkimmäinen on passiivista riskinottoa, joka perustuu sattumaan
eikä hyödytä muita kuin pientä ihmisryhmää, muiden kustannuksella.
Yksi islamilaisten pankkien tärkeimmistä tehtävistä onkin juuri
tämä, rahoittaa projekteja tältä pohjalta, siis olla osakkaita
ja jakaa voitot ja tappiot. Jos kaikki toimii hyvin, antaa pankki
asteittain osuutensa projektin aloitteentekijöille. Islam ei vaadi
jotakin tiettyä hintaa tavaroille. Kun monopolit ovat kiellettyjä
ja vapaata kilpailua suositaan, on vapaan markkinan hinta se,
joka pätee. Islamilainen moraali sääntelee myös epäsuorasti kauppaa
siten, että sitä käydään luottamuksen ja rehellisyyden pohjalta.
Islamissa on vain yhdenlaista lainaa, se on "Hyvyyslaina", joka
annetaan ehdoitta ja odottamatta mitään vastapalvelusta. Se ei
tarkoita, että "molemminpuolinen laina", jolloin ihmiset lainaavat
toinen toisilleen, olisi kielletty, kunhan kukaan ei käytä toista
hyväkseen, mitään korkoa ei peritä ja toimitaan oikeudenmukaisesti.
|
YHTEYSTIEDOT
