3. oppitunti

Allahin liitto Aadamin kanssa

Islamin ja kaikkien jumalallisesti ilmoitettujen uskontojen mukaan on siten, että henkilön kuoltua hän ei synny uudelleen ennen Ylösnousemuksen päivää. Maailman päättymisen jälkeen tulevat kaikki ihmiset nousemaan kuolleista Allahin tuomittaviksi, ainoan palvomisen arvoisen Jumalan ja suurimman Tuomarin. Siitä hetkestä, kun ihminen kuolee aina siihen asti, kun hänet herätetään eloon, hän on tilassa, jota arabiaksi kutsutaan sanalla "Barzakh". Ei pidä ihmetellä, että joku tuhansia vuosia sitten kuollut saa odottaa vielä vuosituhansia eloon herättämistään, sillä profeetta (sallallahu alaihi wa sallam) on sanonut, että itse kullekin kuolema on alku ylösnousemukselle. Aika on olemassa vain niille, jotka elävät tässä maailmassa. Ihmisen kuollessa hän jättää ajan ja tuhat vuotta vaikuttaa yhtä lyhyeltä kuin silmänräpäys. Allah kuvailee tätä asiaa suura al-Baqarahissa kertomuksessa miehestä, joka epäilee Allahin kykenevyyttä herättämään jälleen eloon kylän, kun se on kuollut. Niinpä Allah sai miehen pysymään kuolleena sata vuotta ja herätettyään tämän Hän kysyi tältä, kuinka kauan tämä oli "nukkunut". Mies vastasi: "Päivän tai osan päivästä". (suura 2:259). Samoin on ihmisten laita, jotka oltuaan pitkään koomassa luulevat vain hetken tai ei sitäkään kuluneen, kun he heräävät. Joskus nukumme tunteja ja kuitenkin meistä herätessämme tuntuu siltä, kuin vasta olisimme ummistaneet silmämme. Siksipä ei kannata yrittää kuvitella, millaista on odottaa vuosisatojen ajan Barzakhissa, koska aika siinä tilassa on menettänyt merkityksensä.

Ennen luomista

Vaikka islam torjuukin ajatuksen sielun uudelleen syntymisestä, islam vahvistaa sen, että lapsen sielu alkaa olla olemassa jo raskauden aikana ja että se lapsen syntyessä tähän maailmaan on puhdas.

Profeetta (saas) kertoi, että kun Allah loi Aadamin, teki Hän liiton hänen kanssaan paikalla, jonka nimi on Na'maan Arafah-päivänä, sitten Hän erotti hänestä kaikki hänen jälkeläisensä, jotka tulisivat syntymään maailmanloppuun saakka, sukupolvi toisensa jälkeen, toi heidät eteensä tehdäkseen liiton myös heidän kanssaan. Hän puhui heille kasvotusten ja sanoi: "Enkö olekin Herranne?" ja he kaikki vastasivat: "Kyllä, olemme sen todistajia." Sitten Allah selitti, miksi hän laittoi koko ihmissuvun todistamaan, että Hän oli heidän Luojansa ja ainoa palvonnan arvoinen Jumala. Hän sanoi: "Se oli siksi, jos te (ihmiset) Ylösnousemuksen päivänä sanoisitte: "Totisesti emme tienneet tästä. Meillä ei ollut aavistustakaan, että Sinä, Allah olit Jumalamme. Kukaan ei kertonut meille, että meidän pitäisi palvoa Sinua." Allah jatkoi selitystään sanoen, että se oli myös sen varalta, että te sanoisitte: »Äitimme ja isämme ennen meitä kumarsivat muita Jumalan rinnalla, ja olemme vain heidän jälkeläisiään. Hävitätkö meidät sen tähden, mitä harhain palvojat tekivät?» (suura 7:173). [1] Tämä oli profeetan (saas) selitys Koraanin jakeelle, jossa Allah sanoi:

"Ja kun sinun Herrasi herätti ihmisen (Aadamin) lasten lanteista jälkeläisiä heille ja haastoi heidät todistamaan itseään vastaan (sanoen): "Enkö ole Herranne?" he vastasivat: "Kyllä, me olemme sen todistajia", niin tarkoitti tämä sitä, ettette te ylösnousemuspäivänä voisi sanoa: "Me olimme totisesti tietämättömiä tästä" tai ettette voisi sanoa: "Äitimme ja isämme ennen meitä kumarsivat muita Jumalan rinnalla ja olemme vain heidän jälkeläisiään. Hävitätkö meidät sen tähden, mitä harhain palvojat tekivät?"

(Koraani 7:172-173)

Profeetta (saas) jatkoi sanoen: "Allah sijoitti sitten joka ihmisen silmien väliin valonsäteen, josta näkyi heidän Imaaninsa (uskonsa), ja näytti heidät kaikki Aadamille. Aadamiin nuo lukemattomat ihmiset valonsäde silmien välissä tekivät niin suuren vaikutuksen, että hän kysyi Allahilta: "Oi Herra, keitä he ovat?" Allah kertoi hänelle, että he olivat hänen omia jälkeläisiään. Aadam alkoi sitten katsella tarkemmin erästä, jonka valonsäde kiehtoi häntä kovin, ja hän kysyi Allahilta kuka hän oli. Allah vastasi: "Se on Daawudiksi kutsuttu mies sinun jälkeläistesi viimeisestä sukupolvesta." Aadam kysyi sitten kuinka vanha mies oli ja kun Allah kertoi hänen olevan kuusikymmenvuotias, hän sanoi: "Oi Herra, pidennä hänen ikäänsä ottamalla neljäkymmentä vuotta minun iästäni." Mutta kun Aadamin elämä läheni loppuaan ja kuolemanenkeli tuli noutamaan häntä, hän sanoi: "Eiko elämästäni olekaan jäljellä neljääkymmentä vuotta?" Enkeli vastasi: "Etkös antanut niitä jälkeläisellesi Daawudille?" Aadam kielsi tehneensä niin ja hänen jälkeläisensä kielsivät lupauksensa Allahille." Aadam unohti sitten liittonsa Allahin kanssa ja niin tekivät myös hänen jälkeensä tulevat, sillä kaikki heistä harhaantuivat. [2] Aadam söi kielletystä puusta, koska unohti lupauksensa Allahille ja uskoi Saatanaa; ja useimmat ihmiset eivät piittaa velvollisuudestaan uskoa Jumalaan ja palvoa vain Häntä, vaan ovat sen sijaan alkaneet palvoa luotua.

Profeetta (saas) on sanonut: "Allah osoitti sitten joitakin Aadamista ja hänen lapsistaan esiin tuomiaan jälkeläisiä sanoen: "Olen luonut nämä ihmiset Paratiisia varten ja he tulevat tekemään tekoja, jotka sopivat Paratiisin kansalle." Sitten hän osoitti muita ja sanoi: "Olen luonut nämä ihmiset Helvettiä varten ja he tulevat tekemään tekoja, jotka sopivat Helvetin asukkaille." Kun profeetan (saas) sanoi tämän, eräs hänen seuralaisistaan kysyi: "Oi Jumalan lähettiläs, mitä tarkoitusta sitten on hyvillä teoilla?" Profeetta (saas) vastasi: "Totisesti, jos Allah loi jonkun palvelijoistaan Paratiisiin, auttaa Hän tätä tekemään tekoja, jotka sopivat Paratiisin asukkaille aina siihen saakka, kunnes tämä kuolee niitä tekoja tehdessään, ja sitten Hän päästää tämän Paratiisiin sen ansiosta. Mutta jos hän loi ihmisen Helvetin tulta varten, auttaa Hän tätä tekemään tekoja, jotka sopivat sen asukkaille aina siihen saakka, kunnes tämä kuolee niitä tekoja tehdessään, ja sitten hän lähettää tämän Tuleen sen takia. [3] Tämä profeetan (saas) kertomus ei merkitse, ettei ihmisellä olisi omaa tahtoa tai valinnanvapautta hyvän ja pahan välillä, sillä jos niin olisi, olisivat Tuomio, palkkio ja rangaistus tarkoituksettomia. Allahin luoma Paratiisin ihminen on sellainen, josta Hän tietää jo ennen luomista, että tämä tulee olemaan Paratiisin kansaa sen perusteella, että tämä on valinnut uskon epäuskon sijasta ja hyvän tekemisen pahan sijasta.

Jos joku rehellisesti uskoo Allahiin ja yrittää tehdä hyvää, antaa Allah hänelle runsaasti mahdollisuuksia parantaa uskoaan ja enentää hyviä tekojaan. Allah ei koskaan anna kenenkään vilpittömästi uskovan joutuvan hukkaan, vaikka uskova eksyisikin oikealta tieltä. Hän tulee auttamaan häntä löytämään sen jälleen. Allah ehkä rankaisee häntä tässä elämässä, jos hän menee harhaan, muistuttaakseen häntä hänen vääryydestään ja havahduttaakseen hänet tekemään parannuksen. Tosiasia on, että Allah tulee olemaan niin armelias, että ottaa vilpittömästi uskovan elämän tämän ollessa hyvissä teoissa, ja siten varmistaa uskovan pääsyn Paratiisin onnellisten joukkoon. Jos joku sen sijaan ei usko Allahiin ja kieltää sen, mikä on oikein, tekee Allah hänelle helpoksi tehdä pahoja asioita. Allah antaa hänelle menestystä hänen tehdessään pahaa ja rohkaisee häntä tekemään lisää pahaa, kunnes hän kuolee siinä synnin tilassa ja hänet heitetään ikuiseen Tuleen pahojen tekojensa vuoksi.

Fitrah

Siitä lähtien, kun Allah sai kaikki ihmiset vannomaan Hänen Jumaluuttaan Hänen luodessaan Aadamin, on tuo vala kirjoitettuna ihmisen sieluun jo ennen kuin sikiö on viiden kuukauden ikäinen. Niinpä lapsen syntyessä on luonnollista, että hän uskoo Allahiin. Tätä luonnollista uskoa kutsutaan arabiaksi sanalla "Fitrah". Jos lapsi jätettäisiin yksin, se kasvaisi tietoisena Allahista ja Hänen ykseydestään, mutta ympäristöllä on vaikutuksensa kaikkiin lapsiin sekä suorasti että epäsuorasti. Profeetta (saas) kertoi Allahin sanoneen: "Loin palvelijani oikeaan uskoon, mutta paholaiset saivat heidät kulkemaan harhaan." [4] Profeetta (saas) sanoi myös: "Jokainen lapsi syntyy Fitran tilassa, mutta hänen vanhempansa tekevät hänestä juutalaisen tai kristityn. Niinpä samalla tavoin kuin lapsen ruumis alistuu niiden fyysisten lakien alaiseksi, jotka Allah antoi luonnolle, alistuu myös hänen sielunsa luonnostaan sille tosiasialle, että Allah on sen Herra ja Luoja. Mutta vanhemmat yrittävät saada sen seuraamaan omaa tietään ja lapsi ei ole tarpeeksi vahva elämänsä alussa vastustamaan vanhempiaan. Se uskonto, jota lapsi silloin seuraa, riippuu tavoista ja kasvatuksesta, eikä Allah vaadi lasta siitä vastuuseen tai rankaise häntä hänen uskontonsa tähden. Kun lapsi varttuu nuoreksi ja hänelle esitetään selvät todisteet hänen uskontonsa virheellisyydestä, täytyy nuorukaisen silloin seurata tiedon ja järjen uskontoa. [5] Tässä vaiheessa yrittävät paholaiset parhaansa kannustaakseen häntä pysymään sellaisena kuin on tai kulkemaan vieläkin pahemmin harhaan. Paha näytetään hänelle hauskana ja hänen on nyt elettävä keskellä kamppailua Fitransa ja halujensa välillä löytääkseen oikean tien. Jos hän valitsee Fitransa, tulee Allah auttamaan häntä voittamaan halunsa, vaikka siihen pääseminen sitten veisi suurimman osan hänen elämästään. Niinpä monet ihmiset tulevat muslimeiksi vasta elämänsä illassa, vaikka useimmille se tapahtuukin ennen sitä.

Kaikkien noiden vahvojen Fitraa vastaan taistelevien voimien takia on Allah valinnut joitakin hurskaita miehiä ja näyttänyt heille selkeästi oikean tien elämässä. Nämä miehet, joita me kutsumme profeetoiksi, lähetettiin auttamaan Fitraamme voittamaan vihollisensa. Kaikki yhteiskunnassa ympäri maailman tänä päivänä ilmenevä totuus ja hyvät tavat johtuvat heidän opeistaan, ja jos heidän valistustaan ei olisi ollut, ei maailmassa olisi mitään rauhaa tai turvallisuutta. Esimerkiksi useimpien länsimaiden lait perustuvat profeetta Mooseksen "kymmeneen käskyyn", kuten "älä varasta" ja "älä tapa" jne, vaikka väitettäisiinkin niiden olevan maallisia lakeja, vailla uskonnollisia vaikutteita.

Ihmisen velvollisuus on seurata profeetan (saas) osoittamaa tietä, koska se on ainoa oikea tie, joka on sopusoinnussa hänen luonteensa kanssa. Hänen on myös tiukasti varottava tekemästä jotakin vain sen takia, että hänen kumppaninsa tai vanhempansa tekivät niin, erityisesti jos hän tietää noiden tapojen olevan väärin. Jos hän ei seuraa totuutta, tulee hänestä niiden harhaan johdettujen ihmisten kaltainen, joista Allah sanoo Koraanissa:

"Ja kun heille sanotaan: "Noudattakaa, mitä Jumala on ilmaissut", he vastaavat: "Ei, me tahdomme noudattaa niitä tapoja, jotka olemme havainneet isillämme olleen." Entä silloinkin, kun heidän isänsä eivät mitään ymmärtäneet eivätkä olleet oikealla tiellä?"

(Koraani: 2:170)

"Me olemme myös käskenyt ihmisiä hyvyyteen vanhempiaan kohtaan, mutta jos nämä kaikin voimin koettavat saada sinut asettamaan Minun rinnalleni sellaista, mistä et mitään tiedä, niin älä heitä tottele."

(Koraani: 29:8)

Liitto, jonka jokainen ihminen teki Allahin kanssa ennen luomista oli sellainen, että hänen piti tunnustaa Allah Herrakseen ja olla osoittamatta minkäänlaista palvontaa kenellekään muulle kuin Hänelle. Se on pääsisältö "Shahadassa" (uskontunnustuksessa), joka kaikkien täytyy sanoa ja johon on on uskottava tullakseen oikeaksi muslimiksi: laa ilaaha ill'Allaah (ei ole muuta Jumalaa kuin Allah) ja joka tunnetaan myös nimellä "Kalima at-Tawhid" (Jumalan ykseyden vahvistaminen). Jumalan ykseydestä todistaminen tässä elämässä on vain vahvistus sille ensimmäiselle julistukselle, joka tehtiin hengellisellä tasolla. Mutta jäljelle jää kysymys: Kuinka liittoa noudatetaan?

Liittoa noudatetaan uskomalla vilpittömästi Tawhidiin ja harjoittamalla tuota uskoa jokapäiväisessä elämässä. Tawhidia noudatetaan käytännössä välttämällä kaikkia Shirkin lajeja (kumppanien asettamista Jumalan rinnalle), pitämällä ohjenuoranaan sitä sanomaa, jonka Allah lähetti, ja elämällä Tawhidin periaatteen mukaisesti. Koska ihminen on tunnustanut Allahin Herrakseen, täytyy hänen myös pitää oikeamielisinä tekoina niitä, jotka Allah ja Hänen profeettansa (saas) ovat julistaneet oikeiksi ja ajateltava samoin pahoista teoista. Niin tekemällä ihminen toteuttaa Tawhidin periaatetta käytännössä. Tämä on tärkeää, koska jokin teko voi vaikuttaa hyvältä, vaikka se tosiasiassa onkin paha. Esimerkiksi on sanottu, että jos köyhä mies tahtoo kuninkaan tekevän jotakin eteensä, on hänen parempi pyytää prinssiä tai jotakuta muuta kuninkaan läheistä puhumaan puolestaan. Tästä on johdettu mielipide, että jos ihminen todella haluaa Allahin kuuntelevan rukouksiaan, on kysyttävä profeetalta (saas) tai pyhimykseltä, voisiko tämä pyytää Allahilta, koska ihminen itse on likainen kaikista päivittäin tekemistään synneistä. Tämä voi vaikuttaa loogiselta, mutta sekä Allah että Hänen profeettansa (saas) ovat selvästi kehottaneet ihmistä rukoilemaan suoraan Allahia ilman mitään välikäsiä. Allah sanoo Koraanissa:

"Teidän Herranne sanoo: "Kutsukaa Minua, Minä vastaan teille;"

(Koraani: 40:60)

1. Ibn Abbasin autenttinen kertomus, jonka kokosi Ahmad, ks. al-Albaanin Silsilah al-Ahaadeeth as-Saheehah
2. Sahih at-Tirmidhi
3. Sunan Abu Dawuud, al-Tirmidhi ja Ahmad
4. Sahih Muslim
5. Al-'Aqeedah at-Tahaaweeyah (5. p. 1972) s. 273
6. Sahih Muslim ja sahih Al-Bukhari
7. Sahih Al-Bukhari ja sahih Muslim

Hyviä linkkejä Islamista:

Videoita:

An Islamic History of Europe
Islam: Empire of Faith - Part 1
Islam the Treasure Uncovered
Turning Muslim in Texas
Why Abdul Raheem Green Came to Islam

Svenska:

Islamguiden
Islam från Europa

Englanniksi:

Intro. to Islam
Discover Islam
IslamWay Sisters
Your way to Islam
Plain Truth
Islamic Medicine
Islamway
Islamweb
Al-Islam
Jannah
Islam-qa
Islam Today
Islam-guide
New Muslims