Islamin kanta kristinuskon kolminaisuuteen
Kirj.
"Ulfat Aziz Alsamad"
Kolminaisuusoppi kristinuskossa merkitsee sitä, että on kolme
erillistä jumalallista persoonaa, Isä Jumala, poika Jumala ja
ja Pyhä Henki -Jumala. Athanasioksen uskontunnustus vahvistaa:
"On yksi persoona Isässä, toinen Pojassa ja kolmas Pyhässä Hengessä.
Mutta Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kaikki yksi, samanarvoisia
kunniassa. Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala.
Kuitenkaan ei ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala..."
Tämä puhuu selvästi itseään vastaan. On kuin sanottaisiin, että
yksi plus yksi plus yksi on yksi, mutta kuitenkin se on kolme.
Jos on olemassa kolme erillistä jumalallista persoonaa ja jokainen
on Jumala, täytyy silloin olla kolme jumalaa. Kristillinen kirkko
tunnustaa, että on mahdotonta saada usko kolmeen jumalalliseen
persoonaan sopimaan yhteen sen uskon kanssa, että Jumala on yksi,
ja selittää sitten kolminaisuusperiaatteen olevan mysteeri, johon
on vain sokeasti uskottava. Tästä kirjoittaa pastori J F de Groot
kirjassaan Catholic Teaching näin: "Pyhä kolminaisuus on mysteeri
sanan varsinaisessa merkityksessä. Pelkkä järki ei voi todistaa
kolminaisen Jumalan olemassaoloa, ilmestys opettaa sen, ja vaikka
mysteerin olemassaolo onkin meille paljastettu, jää mahdottomaksi
ihmisälyn ymmärtää, kuinka noilla kolmella persoonalla on vain
yksi jumalallinen luonto."
Kummallista kyllä, Jeesus Kristus itse ei koskaan maininnut
mitään kolminaisuudesta. Hän ei tiennyt tai puhunut koskaan mitään
siitä, että Jumalassa olisi ollut kolme jumalallista persoonaa.
Hänen käsityksensä Jumalasta ei eronnut millään tavalla aikaisempien
israelilaisten profeettojen vastaavasta, ja he olivat aina julistaneet
Jumalan ykseyttä, eivät koskaan kolminaisuutta. Jeesus toisti
aikaisempien profeettojen sanomaa, kun hän sanoi:
Jeesus vastasi: "Tärkein on tämä: 'Kuule, Israel: Herra,
meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko
sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.'
(Markus 12:29, 30)
Hän uskoi yhteen jumalliseen persoonaan, yhteen Jumalaan, mikä
ilmenee seuraavasta sanonnasta:
On kirjoitettu: 'Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa
ja ainoastaan häntä palvella.'"
(Matteus 4: 10)
Kolminaisuusopin kehittivät kristityt noin kolmesataa vuotta
Jeesuksen jälkeen. Ne neljä kanonista evankeliumia, jotka kirjoitettiin
70 - 115 j.Kr, eivät sisällä mitään kolminaisuudesta. Jopa pyhä
Paavali, joka toi kristinuskoon monia ajatuksia ulkomailta, ei
tiennyt mitään kolminaisesta Jumalasta. Eräs katolilainen hakuteos
myöntää kolminaisuusopin olleen tuntematon varhaisille kristityille
ja että se muotoiltiin neljännen vuosisadan viimeisellä kolmanneksella
(The New Catholic Encyclopedia 1967 osa 14).
Kolminaisuuden periaatteita ei Jeesus opettanut, niitä ei ole
missään Raamatussa (ei vanhassa eikä uudessa testamentissa) ja
ne olivat täysin tuntemattomia varhaisille kristityille. Niistä
tuli osa kristinuskoa vasta neljännen vuosisadan lopulla. Kolminaisuus
ei kestä järjellistä tarkastelua. Se ei ainoastaan ole järjellä
käsittämätön, vaan myös sotii tervettä järkeä vastaan. Kuten aiemmin
sanottiin, on usko kolmeen jumalalliseen persoonaan yhteensopimaton
Jumalan ykseyden kanssa. Jos on kolme selvää ja erillistä persoonaa,
täytyy olla myös kolme selvää ja erillistä olemusta, sillä jokaisella
persoonalla on oma erottamaton olemuksensa. Jos Isä on Jumala,
Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, niin täytyy olla kolme
erillistä olemusta ja tästä päätellen kolme erillistä jumalaa.
Sitäpaitsi nuo kolme jumalallista persoonaa ovat joko päättymättömiä
tai päättyviä. Jos he ovat päättymättömiä, on kolme eri päättymättömyyttä,
kolme kaikkivoipaista, kolme ikuisuutta ja siis kolme jumalaa.
Jos taas he ovat päättyviä, joudumme siihen absurdiin päätelmään,
että päättymätön persoona on olemassa kolmena päättyvänä muotona,
joista kukin on päättyvä ja jotka muodostavat päättymättömän yhdistelmän.
Tosiasia on, että jos kolme persoonaa ovat päättyviä, niin ei
sen paremmin Isä, Poika kuin Pyhä Henkikään ole Jumala.
Islam julistaa yksinkertaista ja ilmiselvää Jumalan ykseyttä.
Sen esittämä jumalkäsite on vapaa kaikesta antropomorfismista
ja mytologiasta. Se vahvistaa Jumalan ainutlaatuisuuden ja sen,
että Hänellä ei ole ketään kumppaneita jumaluudessaan. Hän on
yksi olemus, Hän on riippumaton ja sellainen, josta kaikki riippuu
ja joka ei ole riippuvainen kenestäkään. Hän on kaiken Luoja ja
Suojelija, Kaikkivoipa, Kaikentietävä, Rakastava ja Armelias,
Ikuinen ja Päättymätön. Hän ei synnytä eikä ole syntynyt. Mikään
ei synny Hänestä ja mistään ei tule Hänen vertaistaan tai kumppaniaan
Hänen jumaluudessaan:
-
- Sano: "Hän, Jumala on yksi, ainoa
Jumala, kaikkivaltias. Hän ei ole (toista) synnyttänyt eikä
ole (toisesta) syntynyt. Ketään ei ole Hänen vertaistaan."

(Koraani 112:1-4)
-
- "Katso, taivasten ja maan järjestyksessä,
yön ja päivän vaihtelussa, laivojen purjehtimisessa merellä
niiden kuljettaessa sellaista, joka hyödyttää ihmisiä, vedessä,
jonka Jumala taivaasta lähettää ja jolla Hän elvyttää maan sen
horrostilan jälkeen, kaikenlaisten eläinten leviämisessä yli
maan, tuulten suunnissa ja pilvien nöyrässä kulussa taivaan
ja maan välillä, on totisesti tunnusmerkkejä (Jumalan kaikkivaltiudesta)
ihmisille, joilla on ymmärrystä."

(Koraani 2:158-159)
-
- Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala,
elävä, iankaikkinen.Häntä ei saa valtaansa uneliaisuus eikä
uni; Hänelle kuuluu kaikki, mikä on taivaissa ja maan päällä.
Kuka on se, joka astuisi välittäjäksi Hänen edessään Hänen sallimattaan?
Hän tietää, mitä heille on vastedes tuleva ja mitä heillä on
olut menneisyydessä, mutta Hänen viisaudestaan he eivät käsitä
muuta kuin minkä Hän tahtoo. Hänen valtaistuimensa käsittää
taivaat ja maan, eikä niiden voimassapysyttäminen ole Hänelle
taakka; niin, Hän on ylhäinen, valtava.

(Koraani 2:256)
|