Islamopas.com

Etsi
Koraani Kirjasto Faq Moskeijaopas Yhteys
Islamopas









Islam ja tieto

Alkuperäisteksti: Abdul Aziz Kamel

Yksi suurimmista kysymksistä tieteen (Ilm) historiassa on tiedon ja uskonnon suhde, joka useissa maissa ja useina aikoina on ollut ongelmallinen ja joskus antagonistinenkin. Epäilemättä perusteellinen tutkimus tästä aiheesta olisi hyvin arvokas. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa islamin myönteistä asennetta tietoa kohtaan. Siinä Koraanin jakeessa, jonka Allah (ylistys ja kunnia Hänelle) ensiksi ilmoitti profeetalle (rauha ja Allahin siunaukset hänelle), sanotaan:

"Lue julki Herrasi nimeen, joka on luonut, luonut ihmisen hyytyneestä verestä. Lue! Sillä Herrasi on ylevin; Hän joka on opettanut käyttämään kynää, opettanut ihmiselle sen, mistä tämä ei ennen tiennyt."

(koraani 96:1-5)

Sen, joka lukee, on tehtävä se Allahin, Luojan nimeen, joka kehitti ihmisen pienestä, tuskin silmin nähtävästä pisarasta, ja joka sitten nosti hänet muun luomakunnan yläpuolelle, antaen hänelle kyvyn etsiä tiedon salaisuuksia. Ihmiskunta on sitten kulkenut tämän pitkän ja tien, piittaamatta toinen toisistaan. Mutta islamin mukaan tietoa on käytettävä Allahin nimeen, ei intohimosta tai katkeruudesta tai väriin ja rotuun perustuvan ylemmyydentunnon nimissä. Islamissa tieto on pyhää eikä kukaan ihminen saa käyttää sitä ylentääkseen itseään tai epäoikeudenmukaisiin tarkoituksiin, sillä oikeudenmukaísuus on yksi Allahin tunnusmerkeistä.

Tiedon valo on voimakkaampi kuin taivaankappaleiden loiste

Aivan kuten Allah on antanut tiedolle islamissa kunnioitetun aseman, on Hän antanut arvon myös sen välineille. Ensimmäinen asia, jonka kautta Allah vannoi Koraanissa ja siten kunnioitti, oli kynä, nimittäin: " 68:1). Toinen asia, jonka kautta Hän vannoi, oli itse kirjoittaminen, kuten jakeesta voimme lukea. Kronologisesti tämä vala tuli Koraanissa jopa ennen valaa kautta maailmankaikkeutta valaisevien suurten taivaankappaleiden, kuten aurinko, kuu ja tähdet. Koraani siis antaa tiedon valolle etusijan ennen taivaallisten sfäärien loistoa! Koraani mainitsee termin "tieto" (Ilm) ja sen johdokset noin 850 kertaa Allahin, Hänen lähettiläänsä (saas) ja ihmisten yhteydessä. Allah käski profeettaa (saas) rukoilemaan sanoilla: "Sano, Oi Herra, lisää tietoani." Al-Qurtubi selittää tätä: "Jos Allah pitäisi jotakin muuta tärkeämpänä kuin tietoa, olisiko Hän silloin määrännyt profeetan (saas) rukoilemaan sitä Häneltä käskiessään tätä rukoilemaan Häntä."

Tästä syystä kehottaa Luoja ihmisiä miettimään maailmankaikkeutta ja ottamaan selville sen salaisuudet:

"Taivasten ja maan luominen sekä yön ja päivän vaihtelu ovat totisesti tunnusmerkkejä niille, joilla on ymmärrystä, jotka muistavat Jumalaa seisoessaan, istuessaan ja maatessaan ja miettivät taivasten ja maan luomista"

(koraani 3:190-191)

Samasta syystä profeetta (saas) asetti oppineiden miesten musteen samanarvoiseksi kuin marttyyrien veri.

Vaeltakaa ympäri maata...

Ei riitä, että jäämme mietiskelemään sinne, missä asumme; meidän on myös oltava aktiivisia, mentävä opiskelemaan muihin maihin ja tutkimaan ihmisen historiaa:

"Sano: "Kulkekaa ympäri maata ja huomatkaa, miten Hän on suorittanut luomistyönsä! Senjälkeen Jumala säätää tulevan kehityksen."

(koraani 29:20)

Meidän annetaan myös tietää:

"Jumalan kurinpitoa on ollut jo ennen teitä; vaeltakaa ympäri maata ja tarkatkaa, millaisen lopun ne saivat, jotka vääristelivät totuuden (sanoman) valheeksi."

(koraani 3:136)

Koko universumi - taivaat, maa ja kaikki sen luonnonilmiöt, antavat todellakin aihetta sekä pohtia että uskoa:

"Katso, taivasten ja maan järjestyksessä, yön ja päivän vaihtelussa, laivojen purjehtimisessa merellä niiden kuljettaessa sellaista, joka hyödyttää ihmisiä, vedessä, jonka Jumala taivaasta lähettää ja jolla hän elvyttää maan sen horrostilan jälkeen, kaikenlaisten eläinten leviämisessä yli maan, tuulten suunnassa ja pilvien nöyrässä kulussa taivaan ja maan välillä, on totisesti tunnusmerkkejä (Jumalan kaikkivaltiudesta) ihmisille, joilla on ymmärrystä."

(koraani 2:164)

"Hän teille on luonut tähdet johtamaan teitä maan ja meren pimeydessä. Me olemme nyt selittänyt tunnusmerkit ymmärtäville ihmisille. Hän teidät on luonut yhdestä olennosta, ja te olette saaneet asuinsijan sekä lepopaikan. Olemme nyt selittänyt tunnusmerkit ymmärtäväisille ihmisille. Hän se antaa taivaasta vettä; siitä Me aikaansaamme kaiken kasvullisuuden alun ja siitä vihreyden, josta taasen synnytämme jyvät tähkään; ja taatelintertut kasvavat palmuissa riippuen tupistaan; samoin kasvatamme Me viinitarhat, öljypuut ja granaattiomenat, toistensa kaltaiset yhtä hyvin kuin erilaiset. Katsokaa niitten hedelmiä, kun ne muodostuvat ja kun ne kypsyvät! Tässä on kyllin tunnusmerkkejä ihmisille, jotka uskovat."

(koraani 6:97-99)

Tästä valtavasta määrästä luonnon ja inhimillisen elämän ihmeitä, joitä Hän kehottaa pohtimaan todisteina Allahin voimasta, Hän jatkaa:

"Hänen merkkejään on myöskin taivaitten ja maan luominen sekä kieltenne ja ihonvärinne moninaisuus. Totisesti, tässä on merkkejä maailman kansoille."

(koraani 30:22)

Sekä opillisessa että tieteellisessä mielessä islam pitää ihonvärin ja kielten eroja, kuten muitakin luonnon ja ihmisen ihmeitä tässä mahtavassa maailmankaikkeudessa, yksinkertaisesti merkkinä Jumalan voimasta:

"Ylistys Hänelle, joka loi kaiken, mitä maasta kasvaa, sekä heidän tuntemansa lajit että nekin, joita he eivät tunne."

(koraani 36:36)

Islamilainen tiedeteoria, ensimmäinen maailmassa

Islamin asenne tietoon ja luonnonilmiöiden asialliseen tutkimiseen, mukaanluettuna ihonvärin eroavuudet, vastaa sitä tieteellistä perusnäkemystä, joka on tunnusomainen kaikille mainitsemisen arvoisille islamin suuntauksille. On todistettu, että tällaista menettelyä, joka yleensä luetaan Francis Baconin (1555-1626) ansioksi, käytti jo vuosisatoja aiemmin Ibn AlHaitham ja muut muslimioppineet. Heidän tarkat ja systemaattiset havaintonsa ja tietojen käsittelynsä todistavat, kuinka looginen ja kokemusperäinen heidän tieteen teoriansa oli.

lkhwan Al-Safan kirje (noin vuodelta 900) antaa tarkat säännöt tieteelliselle tutkimukselle, joka perustuu yhdeksälle kysymykselle:

  1. Onko sitä? Onko kohdetta olemassa vai ei?
  2. Mikä sen todellinen olemus on?
  3. Kuinka suuri se on?
  4. Millaista se on ominaisuuksiltaan?
  5. Mitä lajia/luokkaa se on?
  6. Mikä se on?
  7. Milloin se on?
  8. Miksi se on?
  9. Mikä/kuka se on?

Muslimitiedemiehet erottivat toisistaan loogisen ajattelun ja kokeet, jotka eivät voineet johtaa mihinkään, ja sitten yhdistivät teoreettisen tiedon kokemukselliseen. Innokkuutensa ansiosta tieteellisten ja kokeellisten instrumenttien keksimisessä he usein pystyivät vahvistamaan aikaisempien tutkimusten tulokset. Tieteellistä menetelmäänsä soveltaessaan he tottelivat Allahin Sanaa, kun Hän kehottaa meitä etsimään todisteita ennen päätöstä ja kannanottoa.

"Älkää noudattako sellaista, mistä teillä ei ole tietoa. Totisesti, korva, silmä ja sydän, kaikki ne joutuvat kerran tilinteolle."

(koraani 17:36)

Jabir ibn-Hayyan (120-210 H.j.) rohkaisi oppilaitaan tutkimaan kokeellisesti ja olemaan luottamatta mihinkään muuhun. Hän korosti tarkkojen havaintojen ja varovaisuuden välttämättömyyttä ja varoitti tekemästä hätäisiä päätelmiä:

"Teidän ensimmäinen velvollisuutenne on suorittaa tutkimuksia; joka sitä ei tee, ei tule yltämään täydellisyyden korkeimpaan luokkaan, ja poikani, sinun tulee tutkia saavuttaaksesi tietoa. Tiedemiehet eivät iloitse suuresta määrästä uusia aineita ja keksintöjä, vaan niiden harmonisista, tarkoin mitatuista ominaisuuksista, joten sinulla on oltava harkintaa, kärsivällisyyttä ja tarkkuutta; kulje luonnon jalanjäljissä, sillä ominaisuus, jota kohteesta etsit, on jo siinä luonnostaan."

Islam vaatii järjestystä ja asiallisuutta tutkimuksessa; silloin myös sen tuloksia kunnioitetaan, ja voidaan jopa katsoa tämän olevan osa Jumalan ilmoitusta:

"Me osoitamme heille pian merkkimme sekä kaukaisilla seuduilla että heidän oman kansansa keskuudessa, kunnes totuus kirkastuu heille kokonaan. Eikö riitä, että Herrasi on kaiken todistaja?"

(koraani 41:53)